Vierailulla Lauttasaaren senioritalossa
Laivabongailua merimaisemissa ja TV-ohjelman kuvauksia. Yhteisöllisyyttä ja omaa rauhaa. Paikallisuuden arvostamista ja uusien asukkaiden mukaan ottamista. Näistä aineksista on Lauttasaaren senioritalo tehty. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry kävi alkusyksyisellä vierailulla merellisessä palvelutalossa tutustumassa sen toimintaan ja tapasi samalla matkalla niin geronomi Caroline Ngigen kuin ”sohvaperunatkin”, Henkan ja Vekan.
Elävää elämää turvallisessa ympäristössä
Pääsimme tutustumaan yhteen tyhjään asuntoon. Katse hakeutui ensimmäisenä suureen ikkunaan, josta kalliot, meri ja männyt tuijottivat vastaan takaisin. Asuntoon tutustuessamme pohdin, mikä palveluasunnosta tekee kodikkaan. Caroline Ngige, senioritalon geronomi, kertoi asukkaiden olevan tyytyväisimpiä siihen, että palvelutalossa on turvallista asua. Asukkaiden vointi varmistetaan kerran päivässä lounasaikaan eli lounaalta poissaolosta asukkaita pyydetään ilmoittamaan henkilökunnalle. Näin kukaan ei jää yksin, vaan heistä pidetään huolta ja asukkailla itsellään on turvallinen olo. Toisaalta talossa tapahtuu koko ajan, mitä asukkaat myöskin kiittelevät Ngigen mukaan.
— Heillä on se tunne, että minä elän tänään, koska jotain tapahtuu, Ngige kuvailee.
Laivabongailua parvekkeelta
Turvallisuus ja virkistävä ohjelma tekevät varmasti palvelutalosta kodikkaan, mutta myös oman asunnon rauha, sen laittaminen mieleisekseen ja lämminhenkisesti sisustetut yhteiset tilat vaikuttavat varmasti myös paljon. Lisäksi palvelutalon ympäristö ja paikallisuus näkyivät Lauttasaaren senioritalossa selkeästi. Suurilta, lasitetuilta parvekkeilta näki kauas ulapalle ja myös vielä rakenteilla olevaan kaupunginosaan, Jätkäsaareen, asti. Lisäksi parvekkeiden pöydillä oli risteilyaikatauluja laivabongailua varten.
Julkkiksia seinänaapureina
Eräs parveke oli sisustettu hyvin merihenkisesti ja seinällä oli myös kyltti, jossa luki ”Sohvaperunat Henkka”. Selvisi, että Sohvaperunat-ohjelmaa on kuvattu senioritalossa ja kolme sen esiintyjää asuvat talossa. Ngige kävi koputtamassa Henkan oveen ja saimmekin hänet mukaan yhteiskuvaan Ngigen kanssa. Ensin Henkka kuitenkin soitti kaverinsa Vekan paikalle. Vekaa odotellessa Henkka näytti maalaamansa Lauttasaaren vaakunan. Lauttasaaren vaakuna oli juuri julkaistu muutama päivä ennen vierailuamme Lauttasaaren Katujuhlassa. Lauttasaarelaisuus näkyy palvelutalossa paitsi meren konkreettisena läheisyytenä, mutta myös talon asukkaissa. Ngige kertoo suurimman osan asukkaista olevan lauttasaarelaisia.
— Lauttasaarelaiset haluavat pysyä Lauttasaaressa, Ngige kiteyttää.
Yhteisöllisyyttä Naapurikahvilasta
Ympäristö ja paikallisuus näkyvät ylpeytenä omasta asuinalueesta, mutta talo ei kuitenkaan ole sisäänpäin lämpenevä. Ngige kertoo, miten uudet asukkaat otetaan hyvin vastaan ja heitä odottaa valmis yhteisö, johon liittyä. Siinä avuksi on ollut Ngigen suunnittelemat ja vetämät Naapurikahvilat. Ngige kertookin, että uusille asukkaille sanotaan taloon muuttaessa usein:
— Nyt Carolinen kahvilaan!
Ngige aloitti Naapurikahvilan tutustuttamalla ensin asukkaat toisiinsa kerros kerrallaan. Kun kolmikerroksisen talon naapurit tunsivat ensin seinänaapurinsa, aika oli laajentaa tutustuminen koko talon asukkaisiin. Ngige nauraa, että osalle asukkaista oli tullut yllätyksenä naapureidensa tuttuus ja he olivatkin ihmetelleet toisilleen:
— Aijaa sinäkin asut täällä!
Kaiken perustana luottamus
Toisaalta Ngige kertoo, että yli 100 asukkaan yhteisöllisyyden rakentaminen ei ole ollut helppoa. Ikäjakauman vaihdellessa hieman yli 70-vuotiaasta yli 100-vuotiaaseen asukkaaseen, ei kaikkia kiinnostavan ohjelman keksiminen ole ollut aina helppoa. Toisaalta asukkaat ovat myös erilaisia terveydentiloiltaan, mikä voi vaikeuttaa yhteiseloa toisen kävellessä nopeasti käytävällä ja toisen joutuessa käyttämään apuvälineitä kulkemiseen. Ongelmiin, kuten riitatilanteisiin, heti puuttumalla on kuitenkin ollut mahdollista saada sovinto aikaan asukkaiden kesken. Ja toisaalta se, että asukkailla on myös mahdollista keskustella huolistaan luotettavan henkilön kanssa.
— Työnkuvaani kuuluu tukea asukkaiden elämää senioritalossa ja myös se, että asukkaat voivat tulla keskustelemaan kanssani, niin pienistä kuin suuristakin asioista. Tämä luottamus on rakennettu yhteistyössä asukkaiden kanssa ja olen tähän asiaan hyvin tyytyväinen.
Teksti ja kuva:
Karoliina Randelin
Suunnittelija
Etsivän vanhustyön verkostokeskus