Isovanhemmuus on juhlan arvoinen asia. Isovanhempien päivää juhlitaan Vallin aloitteesta aina lokakuun kolmantena lauantaina. Päivän tavoitteena on kiinnittää huomiota isovanhempien merkitykseen ja arvostukseen koko yhteiskunnassa. Isovanhemmuutta voi juhlistaa missä vain: palvelutaloissa, kodeissa, päiväkodeissa, kouluissa, kylissä ja kunnissa.
Palvelutaloissa isovanhemmuutta voi juhlistaa kutsumalla vanhojen ihmisten omaisia ja läheisiä yhteen isovanhempien päivän viettoon. Niille vanhuksille, joilla ei ole omaisia, voi vieraaksi kutsua päiväkotilapsia tai vapaaehtoisia. Tilaisuudet palkitsevat tekijänsä hyvänä mielenä, tyytyväisyytenä ja hyväntuulisuutena. Täältä löydät ohjeita isovanhempien päivän viettoon.
Juhlien ja tapahtumien tulee kuulua myös vanhan ihmisen elämään. Palvelutaloissa monilla pienilläkin tilaisuuksilla voidaan nousta arjen yläpuolelle ja luoda hyvää yhteisöllistä tunnelmaa. Vuosikelloon on hyvä suunnitella ne juhlat ja tapahtumat, joilla voidaan osittaa arvostusta vanhoja ihmisiä ja heidän perinteitään kohtaan. Asukkaiden turvallisuus ja hyvä hoito ovat hoitotyön keskiössä ja se viekin suuren osan resursseista. Jotta juhlinta ja perhesuhteiden tukeminen olisi luonnollinen osa työtä, kannattaa toimintakäytänteet ja yhteistyöverkostot luoda ennakkoon, jolloin tapahtuman järjestelyt sujuvat vaivattomasti.
Valli ry jakaa Vuoden isovanhempi -tunnustuksen henkilölle tai taholle, joka on myönteisellä tavalla edistänyt lasten ja isovanhempien suhteita ja isovanhempien arvostusta. Tänä vuonna tunnustus on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Tunnustus julkaistaan 19.10. Vallin Suomi 100 -juhlaseminaarissa – Paremman vanhuuden puolesta arjessa ja juhlassa.
Lapsuudessa ja nuoruudessa luodut suhteet isovanhempiin kantavat läpi elämän, kun niitä muistetaan vaalia ja arvostaa. Monisukupolviset suhteet luovat uskoa tulevaisuuteen ja rakentavat yhteisöllisyyttä. On hienoa nähdä, kuinka eri ikäiset ihmiset kokoontuvat yhteen, nauttivat toistensa seurasta ja arvostavat toisiaan. Monisukupolvisessa vuorovaikutuksessa lapset ja nuoret oppivat kommunikoimaan luontevasti eri ikäisten kanssa ja samalla kartuttavat työelämässäkin kysyttyä sosiaalista kyvykkyyttä, ja ikääntyneet ihmiset voivat kokea oman elämänsä jatkuvuutta ja merkityksellisyyttä.
Palvelutaloissa nähdään monenlaisia perheitä ja perheiden sisäisiä suhteita. Pääsääntöisesti tapaamiset ja yhteydenpito synnyttävät positiivista tunnemuistia jopa muistisairaille, joilta ilon syy saattaakin unohtua. Henkilökunta voi monella tavoin tukea arjessa vanhuksen ja hänen läheistensä yhteydenpitoa: toivottamalla vierailijat tervetulleeksi, antamalla tilaa omaisille tai tarvittaessa ohjeistamalla, miten esimerkiksi muistisairaan ihmisen kanssa kannattaa toimia. Monesti myös omainen haluaa osallistua aktiivisesti vanhuksen ilahduttamiseen ja toimintakyvyn tukemiseen, jolloin on hyvä pohtia, miten se mahdollistetaan.
Afrikkalainen runo viisaasti muistuttaa: ” Älä odota, että ihmiset kuolevat, rakasta heitä juuri nyt ja näytä, että välität. Tulet itsekin onnelliseksi ja opit antamaan onnea muille. Älä käy hautausmailla peittämässä hautoja kukkasilla, peitä jo nyt sydämet rakkaudella. Elämässä, veljeni, elämässä.”