Asia: VN/25888/2024

Pidättekö kannatettavana, että teknologisten ratkaisujen käyttämisestä sosiaalihuollon palveluissa säädettäisiin uudessa 47 §:ssä esitetyllä tavalla?

Kyllä

Jos kyllä, voitte esittää asiaan liittyvät näkökohtanne.

Ehdotus on kannatettava sellaisenaan.

Teknologian käytön lähtökohdat tulisi olla asiakkaissa, iäkkäiden tarpeissa eikä ensisijaisesti sosiaalipalveluiden säästöissä. Uusien ja jo käytössä olevien teknologioiden hyödyntämisessä olisi huomioitava asiakaslähtöisyys ja myös asiakkaan oma rooli sekä asema palvelun käytössä. Iäkkäitä on tuettava omatoimisuuteen sekä motivoida ja luoda heille mahdollisuuksia uusien teknologioiden oppimiseen ja käyttöönottoon. Elinikäinen oppiminen on turvattava. Asiakkaiden teknologiaosaamisen tukeminen tulisi olla osa asiakasohjausta ja palvelusuunnitelmaa.

Teknologian käyttöönotossa ja käytössä sosiaalipalveluissa korostuu hyvä johtaminen ja henkilöstön osaaminen sekä sen jatkuva kehittäminen. Soveltamisessa on huomioitava miten hoitohenkilöstön ja asiakasohjausta/palveluntarpeen arviota tekevien osaaminen varmistetaan. Se on varmistettava teknologian käytössä, siinä neuvomisessa ja teknologiatarpeiden kartoittamisessa.

Lain tulee mahdollistaa myös perusteknologiavalikoiman ulkopuolisten ratkaisujen käyttöönotto asiakkaan edun ja tarpeen niin vaatiessa ja huomioitava teknologian nopea kehittyminen.

Pidättekö kannatettavana, että teknisestä valvonnasta sosiaalihuollon toimintayksikössä säädettäisiin uudessa 48 §:ssä ehdotetulla tavalla?

Kyllä

Jos kyllä, voitte esittää asiaan liittyvät näkökohtanne.

Ehdotuksessa tehdään ero yleisten ja kotirauhan piiriin kuuluvien sosiaalihuollon yksikön tilojen välillä. Tämä on sinällään kannatettavaa. Pitää kuitenkin huomioida, että asiakas, joka tarvitsee teknologista valvontaa henkilöturvallisuuden, toimintakykynsä tai terveytensä takia, tarvitsee sitä todennäköisesti sekä kotirauhan piirissa olevissa kuin yleisissäkin tiloissa.

Käyttöönotossa on tärkeää pohtia millä tasolla yksityisyyden suoja ja siihen liittyvä tietoturva on suhteessa sosiaalihuollon asiakkaiden fyysiseen henkilöturvallisuuteen. Ennen käyttöönottoa tulee yksiköissä punnita tarkoin, kumman painoarvo on tärkeämpi kokonaisuuden kannalta.

Teknologiaa hankittaessa on myös huomioitava asiakkaan näkökulma; jos käytössä on esim. puettavaan teknologiaan perustuva valvontajärjestelmä, niin olisi suotavaa, että sama teknologia toimisi sekä yksityisessä asuinhuoneessa että asumisen yleisissä tiloissa.

Esityksessä ehdotetaan, että asiakkaalta ei pyydetä suostumusta teknologisen ratkaisun käyttöönottoon, vaan asiakkaan mielipide otetaan huomioon osana asiakasprosessia (palvelutarpeen arviointi, palvelusuunnitelma, päätös). Kannatatteko tätä ehdotusta? (HE-luonnos kappale 2.6)

Kyllä

Jos kyllä, voitte esittää asiaan liittyvät näkökohtanne.

On tärkeää varmistua siitä, että asiakas ja/tai hänen laillinen edustajansa on saanut riittävästi tietoa palveluun sisältävän teknologisen ratkaisun toiminnasta ja käytöstä. Asiakkaan asiakas- ja/tai palvelusuunnitelmaan tulee kirjata yksityiskohtaisesti, kuinka tämä tieto on välitetty ja kuinka asiakas on sen ymmärtänyt.

Lisäksi palvelusuunnitelmassa on otettava huomioon myös se, millaista teknologiaa ja miten asiakas toivoisi sitä käytettävän, erityisesti sellaisessa tapauksessa, kun on kyse palveluntuottajan perusteknologiavalikoiman ulkopuolisesta tai siitä poikkeavasta teknologiatoiveesta/-tarpeesta.

Pidättekö kannatettavana, että teknisestä valvonnasta sosiaalihuollon toimintayksikön yhteisissä tiloissa säädetään?

Kyllä

Jos kyllä, voitte esittää asiaan liittyvät näkökohtanne.

On tärkeää säätää yhteisten tilojen valvontateknologian käytöstä, on se sitten asiakaskohtaista (esim. puettava teknologia) tai yleistä, kaikkiin asiakkaisiin kohdistuvaa valvontaa.

Lain säätäminen on tarpeen, koska valvontaa tarkastellaan eri näkökulmista kuten perusoikeuksien; yksityisyyden suojaan ja oikeuteen kotirauhaan myös hoivakoti -tyyppisessä asumisessa. Samalla pohdintaan täytyy myös nostaa se, mikä on asiakkaan tai asukkaan oikeus siihen fyysiseen turvallisuuteen ja hyvinvointiin mitä valvontateknologialla mahdollistetaan.

Valvonnassa on huomioitava tilassa työskentelevien näkökulma ja miten se suhteutetaan esim. työlainsäädäntöön. Lisäksi on tärkeää viestiä tiloissa tapahtuvasta teknisestä valvonnasta, jotta tiloissa vierailevat läheiset ja ulkopuoliset henkilöt ovat valvonnasta tietoisia.

Missä tilanteissa katsotte, että toimintayksikössä olisi tarpeen käyttää tallentavaa kameravalvontaa? Millainen prosessi liittyy tallentavan kameravalvonnan käyttämiseen

Kameroiden käyttöön perustuva valvonta on perusteltua silloin, kun kyseessä on turvallisuuteen liittyvä valvonta, ns. turvakamerat/-sensorit, joita nykyiselläänkin on käytössä (ja myös esim. murtoturvallisuus ja vastaavat).

Asukkaiden henkilöturvallisuuteen liittyvä kameravalvonta pitäisi kuitenkin ennemmin toteuttaa anonymisoituna kameravalvontana, jossa varsinaista kameran tuottamaa dataa muokataan siten, että valvontaa suorittavalle taholle ei välity varsinaista kuvaa vaan vain anonymisoitua tietoa, jota tarvittaessa voidaan täydentää erillisellä asiakaskohtaisella sensoridatalla. Esimerkiksi hoivakodin yleisissä tiloissa voisi turvakameravalvonnan avulla valvoa ulkotiloja/porraskäytäviä, ja asukastiloja, esim. ruokailusalia ja vastaavia, valvottaisiin anonymisoidulla kameradatalla, jossa esim. tietyn käyttäjän liikkuminen voitaisiin erottaa muista tilassa mahdollisesti olevista henkilöistä asukkaaseen liittyvän sensoridatan avulla (esim. puettava teknologia).

Pidättekö kannatettavana, että laissa säädettäisiin, että asiakasprosessin aikana on arvioitava teknologian hyödyntämisen mahdollisuus asiakkaan sosiaalipalveluissa?

Kyllä

Jos kyllä, voitte esittää asiaan liittyvät näkökohtanne.

Tämä on kannatettavaa.

Joissakin tapauksissa asiakkaalle olisi eduksi perusteknologiavalikoiman ylittävä tai siitä poikkeava teknologia. Näissä tapauksissa on varmistettava, ettei palveluntuottajille aiheudu lisäkustannuksia.

On selvitettävä millaisia tuotteita asiakkaalle voidaan luovuttaa apuvälineperusteisesti Tällä hetkellä apuvälineiden luovutusperusteissa ei juurikaan mahdollisteta ns. uuden teknologian tuotteiden apuvälinestatusta, vaikka niiden käyttö tietyissä tilanteissa täyttää apuvälineen kriteerit; puettavan teknologian välineistä esim. älykello voi tietyissä tilanteissa toimia turvarannekkeena ja olla tosiasiassa apuväline.

Mikäli sosiaalipalveluissa käytetään tulevaisuudessa enemmän avoimien rajapintojen ja liitäntöjen ratkaisuja, joihin erilaiset sensoriteknologian laitteet voivat syöttää tietoja, olisi tärkeää huomioida ennen hoivapalveluiden asiakkaaksi siirtymistä hankitut teknologiaan nojaavat apuvälineet ja ratkaisut. Asian huomioiminen apuvälineiden luovutusperusteissa mahdollistaisi paremman seurannan ja jo aiemmin kertyneen datan hyödyntämisen osana hoivaa.

Yhtenevä apuvälineiden luovutusperusta takaisi asiakkaiden yhdenmukaisemman kohtelun hyvinvointialueiden välillä sekä sosiaalihuollon asiakkaiden henkilöön liittyvissä erityistilanteissa. Olisi hyvä, jos apuväline voisi kulkea asiakkaan mukana tarvittaessa koko hoivapolun. Erityisesti muistisairaan kohdalla muutosten minimointi on usein avain onnistuneeseen palveluun. Kun on oppinut käyttämään tiettyä teknologiaa, laitetta voisi käyttää jatkossakin riippumatta hoivan toteuttajasta. Tämä olisi myös teknologian elinkaari -ajattelun mukaista sekä todennäköisesti kokonaistaloudellisesti edullisempi vaihtoehto.

Pidättekö kannatettavana, että asiakasmaksulain 10 e §:ään lisätään uusi momentti, jonka nojalla turva-auttamispalvelun toteuttamisesta osana kotihoitoa voidaan periä maksu?

Kyllä

Jos kyllä, voitte esittää asiaan liittyvät näkökohtanne.

Turva-auttajapalvelusta peritään nykyäänkin yleisesti maksu. Soveltamisohjeissa on kiinnitettävä huomiota maksun kohtuullisuuden määräytymiseen sekä maksun kohtuullistamiseen niissä tilanteissa, joissa turva-auttajapalvelua on jouduttu käyttämään runsaasti ja/tai asiakasmaksut kokonaisuudessaan kohoavat kohtuuttomiksi.

Olisi hyvä, jos turva-auttajapalvelun maksu perittäisiin osana kotihoitomaksua eikä erillisenä turva-auttajapalvelun tuottajalta tulevana laskuna, jos kyseessä on kotihoidon asiakas. Tällöin kohtuullisuuden seuranta olisi asiakkaalle selkeämpää.

Pidättekö kannatettavana, että teknologian huomioimiselle iäkkäiden ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoituksen laskemisessa asetettaisiin maksimiraja?

Kyllä

Jos kyllä, voitte esittää asiaan liittyvät näkökohtanne.

Ehdotuksessa esiintuotu 0,04 henkilöä/asiakas on nykytilanteessa riittävä.

On kuitenkin huomioitava, että erityisesti kirjaamiseen liittyvä teknologian kehitys tulee tulevaisuudessa vaikuttamaan resursseihin huomattavasti enemmän kuin nyt kirjaamiselle huomioitu 0,01. Olisi tärkeää, että teknologiamitoituksen lukuarvoa pystyttäisiin tulevaisuudessa myös muuttamaan ketterästi teknologian kehityksen mukaisesti. Tähän olisi hyvä luoda mekanismi.

Jos kannatatte maksimirajan asettamista teknologian huomioimiselle iäkkäiden ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoituksen laskemisessa, onko ehdotettu 0,04 mielestänne sopiva?

Kyllä

Jos kyllä, voitte esittää asiaan liittyvät näkökohtanne.

Tällä hetkellä kyllä, tulevaisuudessa pitää lukua pystyä muokkaamaan kehittyvän teknologian ja vallitsevan tilanteen mukaisesti. (kts. edellinen kohta)

Pidättekö kannatettavana, että iäkkäiden ympärivuorokautisen hoidon vähimmäishenkilöstömitoitus olisi edelleen 0,6 työntekijää asiakasta kohti, jota ei voitaisi teknologioita käytettäessä alittaa?

Kyllä

Jos kyllä, voitte esittää asiaan liittyvät näkökohtanne.

On tärkeää, että mitoitukselle on olemassa pohjataso, jota ei aliteta.

Olemme aikaisemmissa mitoitusta koskevissa lausunnoissamme nostaneet esiin, että kantamme minimimitoituksesta on 0,65 työntekijää asiakasta kohti (Lausunto luonnoksesta vanhuspalvelulain muuttamisesta, Asia: VN/16703/2024).

Korostamme edelleen, että riittävä, asiakkaiden toimintakykyyn perustuva henkilöstömäärä on tärkeää ikääntyneiden ympärivuorokautisessa hoivassa. On huomioitava, että lain valmisteluissa esitetyt teknologiat (laskennat henkilöstövaikutuksista lääkkeiden annosjakelusta ja yövalvonnasta) ovat jo nykyisellään käytössä iäkkäiden ympärivuorokautisessa hoidossa ja nykyisellä mitoituksella.

Valmistelussa on arvioitu, että lääkehuoltoon, yöaikaiseen valvontaan ja kirjaamiseen liittyvillä teknologioilla voi olla henkilöstövaikutuksia. Näettekö, että iäkkäiden ympärivuorokautisessa hoidossa voisi vielä olla joitakin muita välittömän asiakastyön tehtäviä, joissa teknologian avulla voitaisiin vähentää henkilöstötarvetta?

Ei

Jos kyllä, mitä tehtäviä ne olisivat ja millä teknologialla henkilöstötarvetta voitaisiin vähentää?

Nykytilanteessa markkinoilla ei ole suuria vaikutuksia tuovia muita ratkaisuja (pieniä on), mutta tulevaisuudessa todennäköisesti on tällaisia tulossa generatiivisen tekoälyn sekä robotiikan kehityksen myötä. Erityisesti logistiikassa ja kirjaamisessa on näkyvissä mahdollisuuksia henkilöstön tarpeeseen liittyen.

Kannustaako esitys mielestänne investoimaan uusiin teknologioihin sosiaalihuollon palveluissa (myös muissa kuin iäkkäiden ympärivuorokautisessa hoidossa)?

Kyllä

Voitte esittää teknologiainvestointeihin liittyviä näkökohtia.

Toimijoiden koko ja eri resurssit voi aiheuttaa käytännössä suuria eroavaisuuksia teknologiahankintojen toteutumiselle ja toteuttamismahdollisuuksille. On tarpeellista luoda käytänteitä, joilla mahdollistetaan myös pienempien toimijoiden teknologiahankinnat. Tärkeää on selkeyttää rajapinnat sektoreiden ja toimijoiden välillä, jotta eri ratkaisujen yhteensovittaminen olisi mahdollista ja vähentäisi mm päällekkäisiä investointeja.

Lisäksi olisi tärkeää luoda valtakunnallinen teknologiapooli, jossa olevat teknologiat olisivat kaikkien vapaasti hankittavissa/käytettävissä kehittäjätahosta huolimatta. Tämä ehkäisisi toimijoiden eriarvoistumista ja edistäisi hyvien ratkaisujen leviämistä.

Asumiseen liittyvään teknologiaan lisättävä sensoriikka sekä erilaiset älykotiratkaisut mahdollistaisivat erilaisia henkilö- ja asumisturvallisuuden ratkaisuja, jos niistä kertyvä data voitaisiin valjastaa osaksi hoivaa. Esimerkiksi etäluettava tai kamerakuvauksella varustettu vesimittari kylpyhuoneessa voisi kertoa asukkaan tilanteesta.

Olemassa olevaa ja asiakkaan itsehankittua teknologiaa olisi syytä myös hyödyntää osana kokonaispalveluita. Kotitalousvähennystä voisi laajentaa erikseen määriteltyyn hoivateknologiaan ja kannustaa ennaltaehkäisevään ja omaehtoiseen hoivaan liittyvän teknologian hankintaa. Tällaista teknologiaa markkinoivilla tahoilla tulisi olla velvoite teknologian käyttöopastuksen tuottamiselle (vrt. elektroniikan myyjien kierrätysvelvollisuus).

Voitte esittää muut asiaan liittyvät näkökohtanne ehdotuksen vaikutuksista.

–