VALLI kysyi ikääntyvien ja/tai vähemmistöjen parissa työskenteleviltä henkilöiltä heidän näkemyksiään vähemmistöihin kuuluvien iäkkäiden ihmisten kohtaamisesta. Vastauksista heijastuu aito halu ymmärtää paremmin, millaisia toiveita ja tarpeita kieli-, kulttuuri- ja uskontovähemmistöihin sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla iäkkäillä ihmisillä on.

Tulossa maksuttomia etätietoiskuja

Monet vastaajat toivovat käytännönläheisiä vinkkejä, joita voi hyödyntää omassa työssä. VALLI ry vastaa toiveeseen järjestämällä avoimia ja maksuttomia etätietoiskuja. Tietoiskuissa paneudutaan iäkkäiden moninaisuuteen ja tarjotaan käytännön esimerkkejä ja vinkkejä vähemmistöihin kuuluvien iäkkäiden huomioimiseen.

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu: https://www.valli.fi/moni-ika/tietoiskut-iakkaiden-moninaisuudesta/ (avautuu uudessa välilehdessä)

Tuloksia kyselystä

Tärkeintä on kohdata jokainen arvokkaana yksilönä

Ammattilaisten kyselyvastauksissa korostetaan sitä, että kaikki ihmiset tulisi kohdata yksilönä ja välttää stereotypioita. ”Jokainen on yksilö ja jokaisella on oma henkilökohtainen menneisyys ja tulevaisuus toiveineen.” Inhimillinen, kunnioittava ja arvostava kohtaaminen toistuu tärkeimpänä hyvänä käytäntönä. Työssä vähemmistöihin kuuluvien iäkkäiden kanssa tarvitaan kuuntelemisen taitoa, avoimuutta, kärsivällisyyttä ja kiinnostusta toisia ihmisiä kohtaan.

Osa vastaajista huomauttaa, ettei ketään tulisi määritellä yksioikoisesti hänen vähemmistötaustansa kautta, vaan ottaa huomioon monenlaisia risteäviä tekijöitä. ”Kaikilla on yksilöllisiä tarpeita, jotka ja joihin vastaaminen ovat yhteydessä heidän terveydentilaansa, sosiaaliseen tilanteeseensa, suomen kielen taitoonsa, koulutustasoonsa, luku- ja kirjoitustaitoonsa jne.”

Haasteina erityisesti viestintä, tavoittaminen ja sanoitus

Kyselyyn vastanneiden mielestä iäkkäiden vähemmistöjen huomioimisessa vaikeinta ovat viestintä, tavoittaminen ja oikeiksi koettujen termien käyttö. Alla olevissa kuvissa näkyy, että vähemmistöjen huomioiminen koetaan eri tavoin helpoksi tai vaikeaksi riippuen siitä, puhutaanko monikulttuurisuudesta vai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä.

Jäävätkö vähemmistöt näkymättömiin?

Ammattilaisten mukaan iäkkäät vähemmistöihin kuuluvat ihmiset voivat jäädä heiltä osittain näkymättömiin, mutta syyt ovat erilaisia.

”Monikulttuurisia ikäihmisiä on haastava löytää ja paikat, joissa he liikkuvat, eivät ole tuttuja.” Maahanmuuttajataustaisten omat yhteisöt pitävät vastaajien mukaan usein huolta iäkkäistään. ”Heitä on vaikea tavoittaa, jos omaiset hoitavat ja he eivät puhu [suomen] kieltä.” Haasteita lisäävät yhteisen kielen puuttuminen ammattilaisten ja asiakkaiden välillä sekä molempien osapuolten puutteelliset tiedot toisen kulttuurista. Osalla asiakkaista on myös vähäiset tiedot suomalaisesta yhteiskunnasta ja palveluista, jolloin he eivät itse hakeudu ammattilaisten luo.

Myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat iäkkäät jäävät ammattilaisilta usein näkymättömiin. ”Minun on vaikea tietää, onko joku asiakas vähemmistöä, koska keskustelun aiheet eivät yleensä liity siihen.” Jokaisella on oikeus tuoda itsestään esiin niitä asioita, joita haluaa. Näkymättömyyttä voi kuitenkin iäkkäiden kohdalla selittää myös yhteiskuntamme aiempi hyvin kielteinen ilmapiiri. ”Useat heistä ovat eläneet aikana, jolloin mm. homous on ollut rikos ja heidän suuntautumistaan on saatettu pitää sairautena. Monet ovat joutuneet piilottelemaan.”

Yhdistäviä vai erottavia tekijöitä?

Monien mielestä kannattaa etsiä yhdistäviä asioita ja pyrkiä näkemään vähemmistöihin kuuluvat iäkkäät samankaltaisuuksien kautta. ”Voisi miettiä, mitkä asiat ja teemat yhdistävät iäkkäitä yli kieli- ja kulttuurirajojen.” Toisaalta vastauksissa kaivataan myös käytännönläheistä tietoa eri vähemmistöjen erityisistä tarpeista.

Muutamien vastaajien mielestä vähemmistöihin kuuluvien ihmisten tarpeita ei saa korostaa tai pyrkiä mukautumaan niihin, ”jotta meidän mummojemme ja pappojemme elämänlaatu säilyy loppuun asti hyvänä”. Sopeutumista pitää tämän näkemyksen mukaan vaatia Suomeen muuttaneilta, ei kantasuomalaisilta. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä erään vastaajan mukaan ”media on pyrkinyt tekemään erityispaapomista tarvitsevia, mikä ei ole hyväksi heille itselleen tai muille”.

Kielteiset asenteet

Vastauksissa nousevat esiin kielteiset asenteet ja ennakkoluulot, joita on myös ammattilaisten keskuudessa. ”Paikallisyhdistyksissä on ennakkoluuloja, sitä enemmän mitä vähemmän paikkakunnalla on monikulttuurisia ikääntyneitä.”

Monien mielestä työntekijöiden on tärkeä puuttua asiattomaan käyttäytymiseen. ”[Haasteena ovat] ulkopuolisilta tulevat rasistiset ja syrjivät kommentit, joihin tietty puutun.” ”Joskus kohtaamispaikan ihmiset esimerkiksi vitsailevat homoseksuaalisuudella, jolloin muistutan yhdistyksen arvoista yhdenvertaisuus, ihmislähtöisyys, yhteisöllisyys.” Puuttuminen koetaan kuitenkin vaikeaksi ja siihen kaivataan neuvoja ja tukea.

Turvallisia kohtaamisia

Vastaajat antavat vinkkejä siihen, miten turvallisuuden tunnetta voidaan lisätä. Jos suomalainen yhteiskunta on vielä vieraampi, voidaan tutustua erilaisiin paikkoihin yhdessä. Toimintaan tullaan myös helpommin kaverin kanssa kuin yksin. Joskus naisille ja miehille erilliset ryhmät voivat olla tarpeen.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille voi tarjota mahdollisuutta kohdata videopuhelun kautta, jos kasvokkain kohtaaminen tuntuu haasteelliselta. Turvallisuuden tunnetta lisäävät myös Syrjinnästä vapaa -kyltit ja erilaiset sateenkaariteemaiset elementit, kuten kaulanauhat.

Huomio kielenkäyttöön

Kielihaasteisiin vastaajat ehdottavat ratkaisuksi tulkkausta ammattilaisten tai vapaaehtoisten tekemänä ja materiaalien tuottamista eri kielillä. Selkokieli ja ymmärtämisen varmistaminen ovat hyviä ratkaisuja. ”Kysyn usein palvelutilanteen lopuksi: Kerrotko minulle omin sanoin, mitä sovimme.”

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohdalla vastauksissa toistuu pyrkimys sensitiivisyyteen. Monet sanat sisältävät oletuksia seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuolesta. Niiden sijaan voi käyttää sanoja, jotka sopivat kaikille (puoliso tai lapsi vs. vaimo/mies, tytär/poika). Loukkaamista tulee välttää. ”Olisi hyvä tiedostaa miten puhuu, jotta ei loukkaa ketään.”

Yhteistyöllä eteenpäin

Yhteistyökumppaneita kannattaa vastaajien mielestä etsiä aktiivisesti, sillä hyvien verkostojen avulla tavoitetaan kohderyhmiä. Toiminta vastaa paremmin tarpeisiin, kun sitä suunnitellaan yhdessä kokemusasiantuntijoiden ja muiden vähemmistöjä hyvin tuntevien kanssa.

****

Tietoa kyselystä ja vastaajista

Tämä verkkouutinen perustuu kyselyyn, jonka VALLI ry teki 6.5.-20.6.2024. Kyselyyn vastasi 37 ikääntyvien ja/tai vähemmistöjen parissa työskentelevää henkilöä – suuret kiitokset jokaiselle! Kyselyssä oli monivalintakysymyksiä ja avoimia kysymyksiä.

Vastaajat:
• 41 % työskentelee asiakkaiden parissa, 35 % asiantuntijatehtävissä, 16 % johtotehtävissä, 8 % muissa tehtävissä.
• 46 % työskentelee järjestökentällä iäkkäiden parissa, 14 % kunnissa ja loput muissa järjestöissä, hyvinvointialueella, yrityksissä tai yliopistossa.
• 95 % kohtaa työssään iäkkäitä. 57 % kohtasi kieli-, kulttuuri ja/tai uskontovähemmistöihin kuuluvia ihmisiä. 41 % kertoo kohtaavansa seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöihin kuuluvia henkilöitä.