“Kun kuulin tästä tunnustuksesta, sanoin ensimmäiseksi että olen ihan väärä kohde! Olen enemmänkin tällainen hulttiomummi”, Katri Helena Kalaoja, 73, sanoo ja nauraa. 

Naurussa on vakavakin sävy. Omasta mielestään Kalaoja ei ole pystynyt työnsä takia aina tapaamaan kahta lapsenlastaan riittävästi.

“Mä aina pyydän anteeksi, että pystyn olemaan niin vähän arjessa mukana”, hän sanoo. “Siksi olen ottanut hoitaakseni kaikki isot juhlat: joulut ja juhannukset. Ajattelen, että tämä on minun panokseni.”

Kaksi lapsenlasta, nyt 4- ja 9-vuotiaat, ovat tuoneet elämään huikean määrän iloa. “Se uusi ulottuvuus, joka lapsenlapsista on tullut elämään, on ihan käsittämätön. Jatkuvasti saa olla sydän sykkyrällä. Olen niin onnellinen siitä”, Kalaoja sanoo.  

Ensimmäisen lapsenlapsen synnyttyä aikaa pienelle etsittiin kalenterin kanssa. Tänä vuonna, kun taiteilija viettää vapaavuotta, pienten tapaaminen on ollut helpompaa. Nyt hän tapaa lapsenlapsia viikoittain. Usein lapset myös yökyläilevät mummilla.

“On aika paljon naisia, jotka tekevät täysillä töitä myös eläkkeellä, ja lisäksi hoitavat perheen, kodin, puutarhan ja niin pois päin”, Kalaoja listaa.

Ja näinhän se on.

Tapoja olla isovanhempi on yhtä paljon kuin isovanhempiakin

Tosielämän isovanhemmuus ei mahdu muottiin, jossa vietetään rauhallisia eläkepäiviä kiikkustuolissa. Joillekin se sopii, mutta ei jokaiselle. 

Myös perhesuhteet ja -tilanteet vaihtelevat. Kalaojan oma äiti Bertta täyttää marraskuussa 101 vuotta. “Hulttiomummi” saa siis edelleen itsekin olla jonkun lapsi, tytär.

Kalaoja on uskaltanut julkisuudessa puhua myös elämänsä raskaista kokemuksista. Sukupolvien väliset suhteet eivät aina automaattisesti ole pelkästään helppoja ja iloisia.

“Kun on osa neljän sukupolven ketjua, on näköala aika moneen asiaan” 

“Tyttärien kanssa meillä on hirveän hyvät välit. Me ollaan tiivis porukka. Aina ei olla samaa mieltä asioista, mutta aina ollaan päästy juttelemalla hyvään lopputulokseen.”

Kalaojan mielestä on tärkeää huolehtia hyvin lähimmistään ja pitää sukupolvien välinen keskusteluyhteys kunnossa. Antaa anteeksi ja pyytää anteeksi.

“Perhe on se, joka on aina lähellä. On elintärkeää vaalia suhteita niin, että ne ovat avoimet ja lämpimät.”

 “Meille ihmisille on annettu puheen lahja sen vuoksi, että tultaisiin toimeen toistemme kanssa. Ajattelen, että sellaista asiaa ei olekaan, jota ei puhumalla saisi selvitettyä. Tuntuisi elämän tuhlaukselta, että tulisi vihanpitoa tai mököttämistä!”