Olipa ilahduttava uutinen!
Nella Moisseisen tuoreen väitöstutkimuksen mukaan musiikin ja erityisesti kuorolaulun yhteyksiä pienentyneeseen dementiariskiin on havaittu. Musiikki aktivoi aivoja laajasti ja vaikuttaa mielialaan myönteisesti. Kuorolauluharrastus vaikuttaa aivojen rakenteisiin ja tiedonkäsittelyyn. Hänen tutkimuksensa liittyy psykologian ja neuropsykologian aloille.
Neurologi Markku T. Hyypän tutkimukset musiikin vaikutuksista terveyteen ja myös kuorolaulun moniin hyviin puoliin hyvinvoinnin edistäjänä ilmestyivät jo yli 20 vuotta sitten. Hänen viestinsä oli: kaikki kuoroon laulamaan, vaikkei omasta mielestään osaisi laulaa ollenkaan. Kulttuuri pidentää ikää! Väestötutkimuksissa ilmeni, että ”kulttuurifriikit” elävät terveempinä ja keskimäärin kahdesta kolmeen vuotta pitempään kuin ”sohvaperunat”.
Omassa väitöskirjassani (Taide kohtaa elämän -väitöskirja, 2003) todistin kulttuurin ja taidetoiminnan myönteisiä sosiaalisia puolia. Kuorossa ollaan tasa-arvoisia ja lauletaan yhteisessä rintamassa. Kuoroon kuuluminen luo yhteisöllisyyttä ja vähentää yksinäisyyttä. Kuorosta saa musiikin ilon lisäksi ystäviä, hyviä neuvoja ja jopa vertaistukea oman elämän tilanteisiin. Taide- ja kulttuuritoimintaan osallistuminen tukee monin tavoin koettua terveyttä. Taiteesta saa elämyksiä harrastamalla tai kulttuuritilaisuuksissa käymällä. Kulttuurin merkitys korostuu kun joutuu sairaalaan tai muuttaa hoitokotiin.
Elämäni paras luottamustoimi (ilman palkkioita) oli jäsenyys HUSn taidetoimikunnassa yli 10 vuoden ajan. Tavoitteena oli hankkia taidetta erityisesti nuorilta taiteilijoilta HUS-alueen kymmeniin yksiköihin. Pääsin tutustumaan taiteilijoihin ja heidän töihinsä. Sitä luomisvoimaa oli hienoa seurata, sai itsellekin iloa pitkäksi aikaa. Sairaaloiden pitkille valkoisille käytäville mahtuisi paljon lisää taidetta. Viimeisin taidehankinta, jossa olin mukana, on synnyttäjien, omaisten ja vieraiden nähtävillä – Marika Maijalan teos Rakkauslaulu Naistenklinikan sisäaulassa.
Vuosituhannen alussa ei vielä ollut tieteellistä tutkimusta, jossa olisi voitu varmistaa taiteen ja kulttuuriharrastusten suoria vaikutuksia fyysiseen terveyteen. Nyt näitä tutkimuksia on alkanut tulla lääketieteen eri aloilta. Hienoa kehitystä, mutta miksi aina täytyy löytyä lääketieteellinen perusta, ennen kuin asia otetaan tosissaan! Jospa viimein uskottaisiin siihen, mitä järki, tunne ja kokemus on vahvistanut jo aikoja sitten!
Muutama lainaus edesmenneeltä taiteilija Rafael Wardilta, jota haastattelin vuonna 2000. Hän maalasi Nikkilän sairaalan potilaiden kanssa 25 vuotta. ”Taide on suurta vapautta, jota minä symboloin asukkaille, kuin poppamies. Taide ei suoraan paranna, mutta voi antaa suuria mahdollisuuksia virkistymiseen. Teatteri, kirjat, musiikki, taide ja keskustelut antavat ajateltavaa.”
Myöhemmin hän maalasi vanhainkodissa, jossa hänen vaimonsa vietti elämän viimeiset ajat. Hän suri ihmisten negatiivista asennoitumista vanhuuteen. ”Hoitolaitoksessa kulttuuri näyttäytyy syömisessä, pukeutumisessa, hoidoissa ja suhtautumisessa vanhuksiin. Juuri kulttuurinen sallivuus ylittää arjen rajat.”
Teksti:
Assi Liikanen
VALLI ry:n entinen varapuheenjohtaja