Maailman toinen Sosiaalisen kehityksen huippukokous järjestettiin Dohassa Qatarissa 3.-6.11.2025. Kokouksen keskeisimmät teemat liittyivät köyhyyden poistamiseen, tuottavaan työllisyyteen ja säällisiin työoloihin sekä sosiaalisen osallisuuden edistämiseen (vapaa käännös).
Suomen valtuuskunnassa oli mukana edustajia myös kansalaisjärjestöistä. VALLIn toiminnanjohtajana minulla oli ilo ja kunnia olla mukana Suomen valtuuskunnassa. Tässä jutussa on lyhyesti kerrottu kokouksesta.
Kyseessä oli järjestyksessään toinen Sosiaalisen kehityksen huippukokous. Ensimmäinen pidettiin Kööpenhaminassa 30 vuotta sitten, vuonna 1995.
Nyt pidetty huippukokous eli World Social Summit Doha oli kerrassaan valtava tapahtuma. Kokoukseen osallistui noin 14 000 ihmistä eri puolelta maailmaa. Osallistujista noin 40 oli eri valtioiden päämiehiä ja noin 170 ministeriä. Suomesta oli laaja valtuuskunta kokouksessa, valtuuskuntaa johti sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Kokouksen puheenjohtajana toimi YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja, saksalainen Annalena Baerbock. Avajaistilaisuudessa puhuivat myös YK:n pääsihteeri António Guterres sekä Qatarin emiiri Tamin bin Hamad Al Thani. Neljä päiväisen kokoustapahtuman aikana järjestettiin lukuisia sivutapahtumia, ikääntyvien ja vanhojen ihmisten teemoja käsiteltiin lähes kahdessakymmenessä eri sivutapahtumassa.
Kokouksessa käytetyissä puheenvuoroissa nousi esiin maailman väestön ikääntyminen, myös kokouksen julistukseen sisältyi useammassa kohdassa ikääntyneiden asioita. Ikääntyvien ja vanhojen ihmisten oma osallisuus ja mahdollisuus aktiiviseen elämään on tärkeä. Myös se, ettei puhuta vanhojen ihmisten asioista ilman vanhoja ihmisiä. ”Nothing for us, without us”. Mm. ikäystävällisen asuinympäristön rakentaminen ratkaisee jo itsestään monia ongelmia ja haasteita. Tällainen ympäristö sopii kaikille eri väestöryhmille.
Puheenvuoroissa nousi edelleen esimerkkejä Covid-pandemian aiheuttamista vaikeuksista, mutta pandemialla nähtiin olevan myös hopeareunukset. Se pakotti esimerkiksi kehitysmaiden käsityöläisiä innovoimaan ja luomaan online-kauppoja nettiin. Aiemmin paikallisilla toreilla kauppaa tehneet saivatkin yhtäkkiä lähes maailmanlaajuiset markkinat. Tämä auttoi monia ihmisiä ja perheitä pois köyhyydestä. Mielenkiintoinen oli myös Latvian esiin nostama teema; edellisen, vuoden 1995, Social Summitin aikaan maa oli vastikään itsenäistynyt, ja sai tuolloin apua muilta mailta. Nyt, tässä ajassa, on heidän vuoronsa auttaa muita. Samanlainen tarina on ollut meillä Suomessakin, mutta jo aiemmin.
Tekoälyn ja teknologian kehityksen huima vauhti haastaa maailman maita ja ihmisiä. Elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia korostettiin, erityisesti naisten ja lasten koulutusmahdollisuudet nähtiin keskeisenä. Yksi kokousedustaja totesi, että ”köyhyydellä on naisen kasvot”, erilaisten mikrolainojen nähtiin tuoneen parannusta ja helpotusta naisten ja nuorten elämään.
Puheenvuoroissa korostettiin eri maiden yhteistyön merkitystä kohti kolmatta Summitia Meillä on yhteiset haasteet, yhteinen vastuu, joten ratkaisutkin olisi saatava yhdessä aikaan. Yksikään valtio ei voi yksin rakentaa rauhaa tai sosiaalista kehitystä.
Omalla työurallani Social Summit oli ainutlaatuinen kokous. Monia mielenkiintoisia puheenvuoroja, keskusteluja ja kohtaamisia. Paljon muistiinpanoja, joihin onneksi voi palata ja niitä hyödyntää jatkossa eri tilanteissa. Seuraava Social Summit lienee 20 tai 30 vuoden kuluttua.
Teksti:
Virpi Dufva
toiminnanjohtaja, VALLI ry