Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry myöntää Vuoden isovanhempi -tunnustuksen tänä vuonna lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkariselle. Tunnus jaetaan vuosittain henkilölle tai taholle, joka on myönteisellä tavalla edistänyt lasten ja isovanhempien suhteita sekä isovanhempien arvostusta. Tunnus jaetaan nyt 33. kerran.
Elina Pekkarinen on tullut lapsiasiavaltuutettuna tunnetuksi lasten oikeuksien puolestapuhujana. Lisäksi hän on tuonut esille myös isovanhempien tärkeää roolia luotettavina aikuisina lasten elämässä.
”Elina Pekkarinen on aktiivisesti nostanut julkiseen keskusteluun sukupolvien välisen yhteyden merkitystä sekä lasten, isovanhempien että koko yhteiskunnan kannalta. Kiitokseksi tästä VALLI ry valitsi hänet vuoden isovanhemmaksi”, VALLI ry:n toiminnanjohtaja Virpi Dufva kertoo.
Pekkarisella on yksi lapsenlapsi, 2,5-vuotias Ada. Adalla on Ellu-mummin kanssa ihan omat leikit ja rutiinit. Pekkarinen antaa vinkin muillekin isovanhemmille:
”Luokaa henkilökohtainen suhde lapsenlapseen ja tehkää keskenänne asioita. Suosittelen myös jättämään oman kasvattajaegon syrjään – isovanhemman ei tarvitse olla lapsen ykköskasvattaja ja siten puuttua lapsen kasvatukseen. Näen isovanhemmat enemmän lisävoimavarana.”
Isovanhemmuudesta alkoi uusi ajanlasku
Pekkarinen kertoo, että aikoinaan tullessaan vanhemmaksi, hänestä tuntui, että ajanlasku alkoi alusta. Sama kokemus oli lapsenlapsen syntyessä:
”Aika jollain tavalla peruutti ja alkoi alusta. Tuli tunne jatkuvuudesta ja siitä, että elämä on muutakin kuin vain lineaarinen jana”.
Pekkarinen itse tuli isoäidiksi verrattain nuorena, 46-vuotiaana. Hän elää työelämänsä kiireisimpiä aikoja eikä siten pysty aina panostamaan isovanhemmuuteen niin paljon kuin ehkä haluaisi.
”Toisaalta olen hyvässä kunnossa ja siten hyvin kykenevä hoitamaan lastenlastani. Todennäköisesti saan myös olla hänen elämässään mukana hyvin pitkään. Onhan minulla myös tuore tuntuma lasten asioihin, sillä omien lasteni lapsuudesta ei ole niin kovin kauaa”, Pekkarinen pohtii nuoren isovanhemmuuden hyviä puolia.
Isovanhempien roolia tulisi nostaa suomalaisessa keskustelussa
Yleisesti lapsia saadaan tällä hetkellä kuitenkin yhä vanhempana, mikä tarkoittaa, että myös isovanhemmat ovat yhä iäkkäämpiä ja usein eläkeläisiä. Pekkarinen pohtii, että ehkä isovanhemmilla voi tulevaisuudessa taas jopa olla enemmän aikaa lapsenlapsilleen.
” Läheiset suhteet isovanhempiin lisäävät tutkitusti lasten hyvinvointia. Suomalainen kulttuuri ja yhteiskunta on kuitenkin hyvin ydinperhekeskeinen, ja isovanhempien tärkeää roolia ei yhteiskunnan tasolla ehkä osata hyödyntää. Toivoisin, että sukupolvien yhteys olisi tulevaisuudessa Suomessa vankempi kuin se nyt on.”, Pekkarinen toteaa.
Omalla kohdallaan Pekkarinen toivoo tuntevansa lapsenlapsensa tulevaisuudessakin hyvin ja voivansa tarjota tämän elämään vähän jotain ekstraa. Olevansa edelleen Ellu-mummi, johon voi ottaa ikävissäkin asioissa yhteyttä.
Juhlitaan isovanhempia 19. lokakuuta
Isovanhempien päivää vietetään vuosittain lokakuun kolmantena lauantaina, eli tänä vuonna sitä juhlitaan 19.10. Merkkipäivää on vietetty vuodesta 1985 VALLI ry:n aloitteesta. Päivän tavoitteena on kiinnittää huomiota isovanhempien merkitykseen lapsenlapsilleen sekä isovanhempien arvostukseen koko yhteiskunnassa.
Vuoden isovanhempi -tunnustus on myönnetty aikaisemmin muun muassa Tarja Murrolle, Matti Alahuhdalle, Aktivistimummoille, iskelmälaulaja Katri Helena Kalaojalle, kirjailija Kirsi Kunnakselle, rap-mummo Eila Nevanrannalle, arkkiatri Risto Pelkoselle ja ”Lotan papalle” eli isoisä Jorma Saahkolle.
Lisätietoja:
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry
Virpi Dufva, toiminnanjohtaja
virpi.dufva@valli.fi
p. 050 365 4664