Moninaisuusasiat ovat hyvin vaihtelevasti esillä vanhusneuvostojen työssä. Tämä selviää Anne Keltikankaan ja Miina Lehtosen Turun ammattikorkeakoulussa tekemän opinnäytetyön tuloksista. Opinnäytetyö on osa Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry:n Moni-ikä-hanketta, jonka tavoitteena on edistää vähemmistöihin kuuluvien vanhojen ja ikääntyneiden ihmisten asemaa Suomessa.
Moninaisuutta tarkasteltiin opinnäytetyössä kulttuuri- ja kielivähemmistöjen sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen näkökulmista. Työssä analysoitiin neljän hyvinvointialueen ja niiden suurimpien kaupunkien suunnitelmia ja kokouspöytäkirjoja kahden viimeisen vuoden ajalta. Valitut vanhusneuvostot olivat Vantaan ja Keravan, Pohjois-Karjalan, Pirkanmaan ja Lapin hyvinvointialueilta sekä Vantaan, Joensuun, Tampereen ja Rovaniemen kaupungeista.
Lisäksi aineistoina käytettiin Valtiovarainministeriön Avoimen hallinnon Vanhusneuvostopäivän osallistujille vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä kyselyitä. Kyselyt toteutti VALLI ry.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tarpeiden tuntemus heikompaa kuin kieli- ja kulttuurivähemmistöjen
Erot vanhusneuvostojen välillä olivat osin odotettuja. Suurimpien hyvinvointialueiden ja kuntien vanhusneuvostoissa eri vähemmistöt otettiin huomioon useammin kuin pienillä hyvinvointialueilla tai kunnissa. Myös väestörakenteeltaan moninaisemmilla alueilla vähemmistöasiat olivat useammin esillä. Lapin hyvinvointialueella tämä näkyi erityisesti saamelaisten huomioinnissa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue puolestaan on Suomen monikulttuurisinta aluetta, joten siellä kieli- ja kulttuurivähemmistöt olivat enemmän esillä kuin muualla.
Kieli- ja kulttuurivähemmistöjen asiat tulivat esille vanhusneuvostojen suunnitelmissa ja kokouspöytäkirjoissa useammin kuin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asiat. Vanhusneuvostojen jäsenille tehdyt kyselyt vahvistivat tätä tulosta. Kieli- ja kulttuurivähemmistöjen huomiointi oli vastaajien mielestä laajempaa kuin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen. Myös omat tiedot koettiin riittävämpinä.
Kyselyt paljastivat myös, että monissa vanhusneuvostoissa vähemmistöön kuuluvien ikäihmisten asioita ei ole koettu ajankohtaisiksi.
Lisää ymmärrystä eri väestöryhmien tarpeista tarvitaan
Opinnäytetyön tilanneen Moni-ikä-hankkeen suunnittelijat Jukka Keronen ja Sonja Iltanen katsovat, että vanhusneuvostoissa tulisi nostaa enemmän esiin myös vähemmistöihin kuuluvien ikääntyneiden asioita, sillä usein heidän asemansa on vielä haavoittuvampi kuin ikääntyneillä yleensä:
”Moninaisuusasiat ovat jo osa yhteiskuntaamme ja niiden huomioiminen myös vanhusneuvostoissa olisi tärkeää. Niiden painoarvo tulee vain kasvamaan lähitulevaisuudessa. Vanhusneuvostot ovat keskeisiä ikääntyneiden etuja ajavia elimiä, ja niissä toimivien tulisi ymmärtää eri väestöryhmien tarpeita ja toiveita. Tämä antaisi paremmat edellytykset edistää ikääntyneiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallisuuteen ja hyvään vanhuuteen.”
Jukka Keronen ja Sonja Iltanen
Moni-ikä-hanke, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry
Anne Keltikangas & Miina Lehtonen 2026. Moninaisuuden huomioiminen vanhusneuvostojen työssä. Turun ammattikorkeakoulu. Saatavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/912644