Taloustieteilijä Sixten Korkmanille on myönnetty Vuoden isovanhempi 2025 -tunnustus. Isovanhemmat voivat hänestä olla merkittävässä roolissa tukemassa perheitä ja vaalimassa positiivista suhtautumista tulevaisuuteen.

Sixten Korkman on aina lukenut paljon satuja lapsenlapsilleen. Sadut ovat hänen mielestään enemmän kuin ajanvietettä. Ne vahvistavat mielikuvitusta, luovuutta ja elämäniloista asennetta.

”Mielikuvitus ja leikkimielisyys ovat äärimmäisen tärkeitä asioita. Meidän pitäisi säilyttää leikkimielisyyttä koko elämän ajan, sillä luovuus ja innovaatio kumpuavat siitä samasta lähteestä.”

Korkmanilla on yhdeksän lastenlasta. Lisäksi hänen puolisonsa lapsenlapset kuuluvat tiiviisti perhepiiriin. Hän kuvaa isovanhemmuutta ennen kaikkea ilon lähteenä: lapsenlapset tuovat uudenlaista sisältöä elämään.

”Nykyisin lapset ja lapsenlapseni ovat kyllä ihan konkreettisesti apunani etenkin teknologian kanssa ja IT-asioissa, joissa omat taitoni eivät ihan tunnu riittävän”, Korkman naurahtaa.

Lasten hyvinvointi on yhteiskunnan kivijalka

”Valitsimme Sixten Korkmanin Vuoden isovanhemmaksi, koska hän on rohkeasti ja johdonmukaisesti puhunut eri-ikäisten puolesta. Hän on onnistunut saavuttamaan laajan yleisön luottamuksen ja osaa avata vaikeitakin talouskysymyksiä ymmärrettävästi. Näinä aikoina tarvitsemme ihmisiä, jotka muistuttavat lasten näkökulmasta ja siitä, että yhteiskunnan on tehtävä kaikkensa, jotta lasten maailma olisi toimiva ja hyvä”, sanoo VALLI ry:n toiminnanjohtaja Virpi Dufva.

Korkman on puhunut vuosia hyvinvointiyhteiskunnan kestävyydestä. Hän painottaa, että lapsipolitiikka on yhteiskunnan kivijalka, ja että lapsiin liittyvillä päätöksillä on pitkäaikaisia seurauksia.

“Elämme toki haastavia taloudellisia aikoja ja on ymmärrettävää, että jostain joudutaan leikkaamaan. Pitäisi kuitenkin tarkkaan harkita leikkauksia, jotka heikentävät lasten asemaa. Pienet lapset eivät ole vastuussa julkisesta velasta, mutta saattavat kärsiä päätösten seurauksista kaikkein eniten”, Korkman toteaa.

Hän korostaa ylipäätään lapsuutta tukevien instituutioiden, kuten päiväkotien, neuvoloiden ja koulujen, merkitystä. Ne ovat paikkoja, jotka tukevat lapsen oppimista ja kasvua ja täten elämän vakaata perustaa.  

Isovanhemmat voivat mahdollistaa uudenlaisia kokemuksia

”Lapsuutta tukevat instituutiot eivät tietysti ole vain julkisia palveluita – myös isovanhemmat ovat osa tätä verkostoa. Myös muut virkeät eläkeläiset vapaaehtoistyöllään ja arjen kohtaamisilla vahvistavat lasten hyvinvointia ja perheiden jaksamista”, Korkman muistuttaa.

Aikaisempien Vuoden isovanhempien tavoin hän näkee, että vanhemmilla tietysti on tärkein vastuu kasvatuksen isoista linjoista. Isovanhemmat voivat kuitenkin tukea käytännön arjessa. Jos taas asuu kauempana, on isovanhemmilla kuitenkin merkitystä arvojen siirtämisessä seuraaville sukupolville.

”En pidä itseäni esimerkillisenä isovanhempana, vaan ennemminkin hahmotan roolia, jonka soisin isovanhemmilla olevan. Isovanhemmat voivat esimerkiksi olla mukana, jos mahdollista, auttamassa arjessa vakka hakemalla päiväkodista tai viemällä jalkapallotreeneihin. He voivat myös esimerkiksi avata lapsille ovia kulttuurin ja urheilutapahtumien maailmoihin sekä muihin uusiin kokemuksiin”.

Korkman korostaa kuitenkin erityisesti isovanhempien roolia positiivisen tulevaisuudenkuvan vaalimisessa. Vaikeista ajoista huolimatta hän uskoo, että suomalaisella yhteiskunnalla on hyvät lähtökohdat selvitä kriiseistä ja vahvistua edelleen. “Filosofi Karl Popperia lainaten: optimismi on velvollisuus. On meidän tehtävämme uskoa tulevaisuuteen ja tehdä töitä sen eteen, että lapset ja lapsenlapset voivat paremmin kuin me.”