Suomella on mahdollisuus nousta ikäteknologian kansainväliseksi edelläkävijäksi. Mitä tarvitaan, jotta tämä toteutuu?
Keskustelu hyvää ikääntymistä tukevasta teknologiasta on keskittynyt Suomessa paljolti palveluasumiseen, jättäen vähemmälle kysymyksen siitä, miten yli 60-vuotiaat voivat itse edistää omaa terveyttään sekä toiminta- ja työkykyään.
Globaalit markkinat
YK:n mukaan maailmassa on vuonna 2050 todennäköisesti enemmän yli 60-vuotiaita kuin lapsia. Seniori-ikäisten määrän lisääntyessä hyvää ikääntymistä tukevat innovaatiot ja globaalit markkinat voivat olla osaltaan edistämässä Suomen talouden kasvua. Aktiiviset ikääntyneet etsivät tuotteita ja palveluja, jotka parantavat terveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua. Vastaamalla tähän hopeamarkkinoiden kysyntään Suomi voi nousta aiempaa merkittävämmäksi toimijaksi kansainvälisillä kuluttajamarkkinoilla.
Vuonna 2022 digitaalisen terveyden markkinat olivat arvoltaan 211,0 miljardia dollaria ja niiden odotetaan kasvavan vuosittain 18,6 % vuoteen 2030 mennessä (Frost & Sullivan). Ikääntyvän väestön itsenäistä elämää tukevan geronteknologian markkinat olivat vuonna 2023 arvoltaan 140,5 miljardia dollaria ja niiden odotetaan yltävän 435,3 miljardiin dollariin vuoteen 2031 mennessä, mikä tarkoittaa 15,7 % vuotuista kasvua (DataMIntelligence).
Suomessa on vahvaa osaamista
Suomalaiset korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja Suomen tekoälykeskus mahdollistavat huippuosaamisen hyödyntämisen ikäteknologian kehittämisessä. Suomessa on vahvaa osaamista esimerkiksi tekoälykehityksessä, pelillisten käyttöliittymien ja digitaalisen sensoriteknologian soveltamisessa sekä osallisuutta edistävien ratkaisujen kehittämisessä. Erityisesti terveys- ja ikäteknologian alalla yritysten eettinen ja vastuullinen osaaminen tarjoaa merkittävän kilpailuedun kansainvälisillä markkinoilla.
Suomi on myös tietoturvan ja käyttäjäystävällisten tuotteiden kehittämisen huippumaa, jossa on pyritty kohti yhteiskehittämisen kulttuuria. Ikäihmisten osallistuminen käyttäjäystävällisten ratkaisujen kehitykseen alusta alkaen on sovellusten ja tuotteiden kehittäjille varteen otettava voimavara. Ikäihmiset voivat tarjota arvokkaita näkökulmia, osallistua testaukseen ja antaa palautetta, mahdollistaen näin resurssiviisaita kehitysprosesseja. Suomessa on paljon senioreita, joilla on erinomaiset tieto- ja viestintätekniikan taidot sekä näkemys erilaisten ratkaisujen mahdollisuuksista arjessa ja toimintakykyisyyden edistämisessä (DVV:n Digitaitoraportti 2023).
Tukea start upeille
Keskeinen kysymys kilpailukyvyn parantamisessa on, kuinka pienet yritykset voivat päästä kansainvälisille markkinoille. Innovaatiorahoittajien sekä yritysten kasvua ja kehitystä tukevien tahojen tulisi tunnistaa kansainvälisen käyttäjätestauksen merkitys ja auttaa yrityksiä hopeaviisauden ja -markkinoiden hyödyntämisessä. Miten tukea suomalaisia start uppeja liiketoiminnan kehittämisessä niin houkuttelevalla tavalla, että yritysten ei tarvitse turvautua ulkomaisten rahoittajien pikakaistoihin? Mistä löytyy veturiyrityksiä, jotka kokoavat yhteen suomalaisen ekosysteemin ja aloittavat maailmanvalloituksen?
Ikäihmiset haastavat teknologian kehittäjät ja käyttöliittymäsuunnittelijat kehittämään uudenlaisia, kansainväliset markkinat tavoittavia liiketoimintamalleja. Uusia mahdollisuuksia voi avautua sosiaalisista innovaatioista, asukkaita palvelevasta yhteisötaloudesta ja hybridiyrityksistä. Uusien mallien kehittäminen edellyttää näkökulmien uudistamista ja vahvaa, yhteiseen arvonluontiin kannustavaa julkista rahoitusta.
Julkisilla toimijoilla on valtaa uusien innovaatioiden juurruttamisessa
Esimerkiksi tekoälyn ja terveystietojen yhdistäminen avaa keinoja terveyden edistämiseen sekä sairauksien ennaltaehkäisyyn, oireiden varhaiseen havaitsemiseen ja asiakkaiden optimaaliseen hoitoon. Uusia innovaatioita syntyy yhdistämällä julkisen rekisterinpitäjän tietoja senioreiden itse keräämään dataan erilaisista liikunnan, hyvinvoinnin ja aktiivisuuden seurantalaitteista. Tekoälyn, robotiikan ja automaation avulla voidaan kehittää ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa ja luoda senioreiden hyvinvointia edistäviä innovaatioita.
Suomalaisilla yrityksillä ja rahoittajilla on nyt ratkaiseva hetki kohdentaa innovatiiviset ja taloudelliset voimavarat ikäihmisten elämänlaatua parantavien ja toimintakykyä edistävien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Suomi ei pelaa ikäteknologian kentällä yksin, kansainvälisiä kilpailijoita löytyy jo nyt. Hopeamarkkinat ovat jo olemassa eikä markkinataloudessa ole tyhjiöitä. Jos haluaa osansa markkinoista, on toimittava nyt.
Jaana Leikas, FT, dosentti, johtava tutkija, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
jaana.leikas@vtt.fi
Toini Palo, YTT, Fil.lis., yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu
toini.palo@metropolia.fi
Suvi Hiltunen, vastaava suunnittelija, Ikäteknologiakeskus, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry
suvi.hiltunen@valli.fi