Vanhustyössä kohdataan paljon ihmisiä, joiden lukuharrastus on hiipunut näön heikkenemisen myötä. Usein taustalla ei kuitenkaan ole kiinnostuksen puute vaan este, johon löytyy ratkaisu.

”En minä enää lue.” Se voi kuulostaa pieneltä asialta. Ihminen vanhenee, näkö heikkenee ja kirjat jäävät vähitellen hyllyyn. Ensin luetaan vain hyvässä valossa. Sitten tarvitaan suurennuslasia. Lopulta kirjan lukeminen muuttuu niin hitaaksi ja raskaaksi, ettei siihen enää viitsi ryhtyä.

Mutta entä jos kyse ei olekaan siitä, ettei ihminen enää halua lukea? Entä jos hän vain ei enää pysty lukemaan samalla tavalla kuin ennen? Juuri tässä kohtaa sinä, ammattilainen, voit olla yllättävän suuri ihmeidentekijä.

Kirjojen myötä voi kadota kokonainen maailma

”Minä luin ennen paljon.” Tuo pieni sivulause kannattaa kuulla.

Kirjat eivät ole pelkkää ajanvietettä. Niiden mukana voi matkustaa, ratkaista murhan, rakastua kartanonherraan tai nauraa. Ne antavat ajatuksille muutakin sisältöä kuin oman voinnin, yksinäisyyden tai arjen ongelmien pohtimisen.

Kun lukeminen loppuu näön heikkenemisen vuoksi, elämästä ei välttämättä katoa vain harrastus. Samalla voivat kadota mielekäs tekeminen, tuttu päivärytmi ja kokonainen maailma. Päivään voi ilmestyä yllättävän paljon ylimääräistä aikaa.

Lukeminen ei lopu, vaikka näkö heikkenee

Näön heikkeneminen ei automaattisesti tarkoita hyvästejä painetuille kirjoille ‒ lukemisen tapa vaan muuttaa muotoaan.

Ratkaisu voi olla yksinkertainen. Suurennuslasi, valaistus tai lukulaite, jolla tekstiä voidaan suurentaa, mahdollistavat lukemisen edelleen. Myös tabletin tai puhelimen asetukset, kuten suurempi tekstikoko tai parempi kontrasti helpottavat arkea.

Ja tässä tulee mukava sivuvaikutus. Kun ihminen oppii käyttämään älylaitetta itselleen sopivilla asetuksilla, käyttöön voivat tulla kirjojen lisäksi myös uutiset, sähköposti, viestit, valokuvat ja monet muut digipalvelut.

Kun silmät eivät jaksa, korvat voivat lukea

Helppokäyttöiset Daisy-soittimet ja Saavutettavuuskirjasto Celian laaja äänikirjavalikoima mahdollistavat lukemisen sellaisellekin ihmiselle, joka ei enää pysty käyttämään näköään lukemiseen. Moni on kertonut muuttuneensa kirjallisuuden suurkuluttajaksi vasta näön heikennyttyä.

Eikä sitä ole vaikea uskoa. Äänikirjaa kuunnellessa voi neuloa, tiskata, levätä, tehdä ruokaa tai vaikka nostella puntteja. Kirja kulkee mukana ilman, että tarvitsee siristellä, etsiä oikeaa valaistusta tai pitää suurennuslasia nenän edessä.

Joskus käy niin, että yksi kirja johtaa seuraavaan, sitten taas seuraavaan. Ja pian huomataan, että ”En minä enää lue.” on muuttunut muotoon: ”Onko sitä seuraavaa osaa jo saatavana?”

Saavutettavat lehdet osaksi arkea

Lukemisen maailma voi laajentua kirjoista myös saavutettaviin lehtiin.

Kun henkilöllä on todettu riittävä näkövamman haitta-aste (50 %), hänen saatavilleen voi tulla myös laaja valikoima saavutettavia sanoma- ja aikakauslehtiä.

Aamupäivään voi kuulua oman paikallislehden kuunteleminen, iltapäivään aikakauslehti ja iltaan dekkari. Se on paljon enemmän kuin ajanvietettä. Se on osallisuutta ympäröivään maailmaan.

Ammattilaisen tärkein tehtävä on huomata

Moni asiakas ei tiedä, millaisia vaihtoehtoja näön heikkenemisen aiheuttamiin haasteisiin on olemassa.

Hän saattaa ajatella, että näön heikkeneminen kuuluu ikääntymiseen ja lukeminen loppuu siinä samalla. Hän ei välttämättä osaa kysyä suurennuslaitetta, Daisy-soitinta, saavutettavia äänikirjoja tai näkövammaisille tarkoitettuja lehtipalveluja.

Juuri sinä voit olla ratkaisevassa roolissa. Sinä kohtaat asiakkaan arjessa. Sinä huomaat muutokset. Sinä kuulet lauseen: ”Ennen minä luin paljon.” Silloin kannattaa kysyä: ”Haluaisitko lukea edelleen, jos löytäisimme siihen sinulle sopivan tavan?”

Näkövammaisten liitossa neuvomme ja autamme löytämään sopivia ratkaisuja. Ammattilaisen ei tarvitse tietää valmiiksi, mikä vaihtoehto juuri kyseiselle ihmiselle sopii.

Riittää, että huomaat.

Sillä joskus ammattilaisen yksi havainto voi palauttaa ihmiselle kirjat, lehdet, tarinat ja kokonaisen maailman.

Katso myös tietoisku aiheesta Youtubesta: linkki Youtubeen

Teksti:
Kaisa Penttilä
IT-asiantuntija, Näkövammaisten liiton tiedonsaantipalvelut