Moninaisuusvinkit

Katso alta, millaisia vinkkejä asiantuntijat antavat moninaisuuden huomioimiseen ikääntyvien palveluissa. Vinkit on poimittu Moni-ikä -hankkeen järjestämistä tietoiskuista. Löydät tietoiskut VALLIn YouTubesta Iäkkäiden moninaisuus -soittolistalta. 

Ikääntyminen vähemmistössä

Moninaisuusvinkki: Eva Rönkkö, Eläkeläiset ry. “Ydinasiat moninaisuusosaamisessa. Tieto ja tiedostaminen. Pura haitallisia ajattelumalleja. Pura stereotypioita. Tiedosta valta-asema. Ota huomioon konteksti. Kyky toimia. Kohtaa ihminen yksilönä. Tunnista haavoittuvuuksia. Toimi monikielisesti. Tee yhteistyötä yli hallintorajojen.“
Moninaisuusvinkki: Suvi Kehälinna, Sateenkaariseniorit näkyviksi -hanke, Vanhustyön keskusliitto ry. “Normit sulkevat ulos monia sateenkaarisenioreita. Kokemuksia erilaisuudesta, toiseudesta ja ulkopuolisuudesta. Pysähdy miettimään: Millaisia ennakkoluuloja tai oletuksia sinulla on? Millaisia normeja työpaikalla näkyy? Purkakaa näitä työpaikalla yhdessä.”
Moninaisuusvinkki: Susanna Lehtovaara, Jade yhteisö ry. “Suomeen muuttaneet iäkkäät ovat moninainen joukko. Suomeen muutetaan erilaisin poluin ja eri syistä. Monilla haasteita toimintakyvyn, toimeentulon ja digiasioinnin kanssa. Ihminen on kohdattava yksilönä. Vältä niputtamista. Älä oleta. Kuuntele ja kysy. Kohtaa ihmiset lämpimästi.”
Moninaisuusvinkki: Ristenrauna Magga, SámiSoster ry. “Saamelaiset iäkkäiden palveluissa. Saamelaisten oikeudet toteutuvat kohtaamisissa, kohtelussa, työn sisällöissä. Kulttuurisesti turvalliset palvelut: Voi käyttää saamen kieltä, esimerkiksi kuunnella musiikkia tai äänikirjoja. Voi näyttää olevansa saamelainen. Hanki tietoa ja henkilöstöä niin, että on uskallusta ottaa kulttuuri huomioon yksilöllisesti.”
Moninaisuusvinkki: Päivi Majaniemi, Suomen Romaniyhdistys ry. “Romanivanhukset iäkkäiden palveluissa. Taustalla usein syrjinnän kokemuksia. Olennaista palveluissa: Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys. Pyrkimys ymmärtää kulttuurisesti merkittäviä asioita. Edistämisessä tarvitaan: Oikeanlainen asenne. Toimenpiteitä. Vähemmistöihin kuuluvat mukaan suunnittelemaan palveluita.”

Palveluiden suunnittelu vähemmistöt huomioiden

Moninaisuusvinkki 6: Ulla Buchert, Helsingin yliopisto. “Väestö moninaistuu ja sote-palveluiden on vastattava muutokseen. Minkä lähestymistavan valitset? Eriytetyt palvelut, esim. kieliryhmät. Voi sopia pienille käyttäjämäärille. Haasteita: usein suppeampia, voivat johtaa umpikujiin. Laajasti tarpeisiin vastaavat palvelut. Panostettava kehittämiseen. Palveluiden järjestäminen ja johtaminen, asenteet, ammattilaisten osaaminen ja työtavat.”
Moninaisuusvinkki 7: Suvi Kehälinna, Vanhustyön keskusliitto ja Eva Rönkkö, Eläkeläiset ry. “Suunnittele palveluita, jotka ottavat huomioon erilaiset taustat ja tarpeet. Tarkista: Ottaako organisaatiosi huomioon vähemmistöihin kuuluvat iäkkäät? Keinoja: Strategia ja toimintasuunnitelma. Nimetyt vastuuhenkilöt johdossa ja käytännön työssä. Koulutus. Seuranta ja arviointi.” Moninaisuus-vinkki
Moninaisuusvinkki 8: Susanna Lehtovaara, Jade yhteisö ry. “Tunnista vähemmistöjen kohtaamat näkymättömät esteet. Sokkeloinen palvelujärjestelmä. Porrasteiset palvelut, joissa edetään järjestyksessä. Kynnykset, mm. takaisinsoitto. Digitaalisuus. Haasteiden taustalla: Muutakin kuin kieli ja kulttuuri. Pienituloisuus, syrjivät kokemukset, epäselvät palvelutilanteet, kasautuvat ongelmat.”
Moninaisuusvinkki 9: Eva Rönkkö, Eläkeläiset ry. “Johdolla on tärkeä rooli, kun suunnitellaan iäkkäiden moninaisuutta huomioivia palveluita. Esimerkki: Saksalaisen Frankfurter Verband -hoivaketjun toiminta. Johtajalla on selkeä visio muutoksesta. Henkilökuntaa koulutetaan. Moninaisuus osaksi laadun seurantaa. Moninaisuutta pidetään esillä julkisesti.“
Moninaisuusvinkki 10: Siiri Jaakson, Kulttuurinen Moninaisuus -Muistikeskus ry. “Kehitä uusia toimintatapoja tiiviissä ja laajassa yhteistyössä. Esimerkki: Ruotsissa käytetty muistitesti. Sopii kantaväestölle ja ulkomaalaistaustaisille. Helppo tulkeille. Kehitettiin yhteistyössä: kunnat, tutkimuskeskukset ja terveydenhuolto."
Moninaisuusvinkki 11: Jukka Keronen, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry. “Laatikaa yhdessä turvallisemman tilan periaatteet. Johdon tuki tarvitaan. Tekemiseen mukaan: työntekijät, asiakkaat ja vapaaehtoiset. Omalle yhteisölle sopiva. Elävä työkalu, hyvä päivittää. Yhteiset pelisäännöt luovat kunnioittavaa ja syrjimätöntä ilmapiiriä.

Tavoittaminen ja mukaan saaminen

Moninaisuusvinkki 12: Tuulikki Hakala, Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry. “Yhteistyöllä voidaan tavoittaa uusia asiakasryhmiä, eimerkiksi muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä. Työnjako organisaatioiden välillä. ältä päällekkäistä työtä. Sovi reilut pelisäännöt, vältä kumppaneiden kuormittamista. Tavoita avainhenkilöt: jalkaudu, kysy ja kuuntele, luo luottamusta. Perustele rahoittajalle yhteistyön vaikuttavuus."
Moninaisuusvinkki 13: Hanne Vartiainen, Helsingin kaupunki. “Vähemmistöihin kuuluvien iäkkäiden tavoittaminen. Kohtaa ja keskustele, vaikka yhteinen kieli tai historia puuttuisi. Jalkaudu reiteille: terveysasemat, kaupat, monikieliset asuinalueet. Huomioi moninaisuus: kielet, kalenterit, tarpeet. Sisäänheittotuotteina matalan kynnyksen toiminnot. Panosta ensikohtaamiseen, mukaan koko henkilökunta. Kerro vanhoille asiakkaille uusista. Tunnista syrjintä ja puutu siihen."
Moninaisuusvinkki 14: Kuisma Savisalo, Sateenkaariseniorit ry. “Sateenkaariseniorien tavoittaminen. Haasteena historia: Osa ei halua kertoa kuuluvansa seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Yhdistyksessä käytössä: Laaja viestintä, ktisivut, viikkotiedote, tapahtumat. Turvallinen tila ryhmätapaamisissa. Kohtaaminen etänä: Vertaispuhelin, etäryhmät. Esitteet julkisilla paikoilla, kuten kirjastoissa ja terveysasemilla."
Moninaisuusvinkki 15: Hiwa Haghi, Kotona täälläkin -toiminta, Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry. “Maahan muuttaneiden iäkkäiden tavoittaminen. Haasteina kielimuuri, digitaitojen puutteet ja kulttuuritekijät. Hyviä ratkaisuja: Omakielinen toiminta ja tieto. Monikielinen henkilökunta. Läheisen kanssa mukaan toimintaan. Luottamuksen rakentaminen. Viestintä: puskaradio, WhatsApp, some, yhteistyökumppanit."

Kielet ja kielitietoisuus

Moninaisuusvinkki 16: Eva Rönkkö, Eläkeläiset ry. “Vinkkejä kielitietoisiin palveluihin. Kun suunnittelet toimintaa: Anna tilaa useiden kielten käyttämiselle. Arvosta, hyödynnä ja laajenna työyhteisön kieliresursseja. Tunnista kielellinen haavoittuvuus ja eriarvoisuus. Kun kohtaat asiakkaita: Varaa tarpeeksi aikaa. Tee tarkentavia kysymyksiä. Hyödynnä visuaalisia materiaaleja. Käytä digitaalista kääntämistä. Tee yhteistyötä tulkkauksessa."
Moninaisuusvinkki 17: Siiri Jaakson, Kulttuurinen Moninaisuus -Muistikeskus ry. “Miten helpotat hakeutumista muistipalveluihin? Jaa tietoa monella kielellä. Ota huomioon kulttuuriset käsitykset muistisairauksista. Hyödynnä muistitulkin osaamista: Tulkkaus, kielellisten haasteiden välittäminen, kulttuurinen ymmärrys, suomalaisen yhteiskunnan tuntemus.”
Moninaisuusvinkki 18: Mohamed Farah ja Hanna Sares, SihaCare Oy. “Miten järjestämme monikielistä päivätoimintaa? Osaavat työntekijät: Yhteiset kielet asiakkaiden kanssa, ymmärrys asiakkaiden kulttuurista. Kohtaaminen ja yhdessä tekeminen: Aina ei tarvita yhteistä kieltä, eleet, ilmeet ja hymyt! Toiminnan suunnittelu yhdessä: Asiakkaat haluavat oppia uutta. Asiakkaat kertovat toisilleen omasta kulttuuristaan ja opettavat kieltä.”
Moninaisuusvinkki 19: Miina Inkilä, Jade yhteisö ry. “Omankieliset vertaisryhmät. Miksi? Antaa mahdollisuuden vertaisuuteen. Voi puhua omaa kieltä. Tietoa äidinkielellä: palvelut, yhteiskunta. Tukee osallisuutta yhteiskunnassa. Miten? Omankieliset ryhmänohjaajat, luottamus, lämmin kohtaaminen.”

Kohtaaminen ja osallisuus

Moninaisuusvinkki 20: Miina Inkilä, Jade yhteisö ry. “Kohtaa jokainen ihminen yksilönä. Lähesty samanlaisuuden kautta. Älä niputa vähemmistöaseman perusteella. Kysy: Miten haluat tulla kutsutuksi? Kun keskustelette, kerro itsestäsikin jotain. Tunnista valta-asetelmat.”
Moninaisuusvinkki 21: Suvi Kehälinna, Vanhustyön keskusliitto ja Kuisma Savisalo, Sateenkaariseniorit ry. “Sateenkaariseniorin kohtaaminen: Anna aikaa luottamuksen rakentumiselle. Kunnioita oikeutta määritellä itsensä tai olla määrittelemättä. Käytä neutraaleja ilmaisuja, esim. puoliso. Kuuntele asiakkaan puhetta ja mukauta sanavalinnat siihen. Viesti selvästi, että vähemmistöihin kuuluvat ovat tervetulleita palveluun, esim. sateenkaarilippu infotiskissä.”
Moninaisuusvinkki 22: Ann-Ly Palosaari, Kulttuurinen Moninaisuus -Muistikeskus ry. “Omankielisiä vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Miksi? Luonnolliset kohtaamiset, yhteenkuuluvuus, turvallisuus. Jaettu ymmärrys tavoista ja arvoista. Vapaaehtoinen siltana uusiin kokemuksiin ja oppimiseen. Miten? Kerro toiminnasta omalla kielellä, esim. esitteet, puskaradio. Pyydä aidosti tarpeellisiin tehtäviin, riippumatta suomen kielen taidosta. Pidä toiminta joustavana.”
Moninaisuusvinkki 23: Silja Kyytinen, Sirkus Magenta ry. “Sosiaalista sirkusta sateenkaariseniorien kanssa. Mitä tuo? Leikkisyyttä, iloa ja keveyttä kohtaamisiin. Liikuttaa huomaamatta, oman toimintakyvyn mukaan. Miksi toteutettu myös etänä? Mukaan kaikkialta Suomesta. Anonyymi osallistuminen mahdollista.”

Omaiset, läheiset ja yhteisöllisyys

Moninaisuusvinkki 24: Tuija Pohjanvirta, Keski-Suomen hyvinvointialue. “Tiedosta, että kaikilla ikääntyneillä ei ole omaisten tukea. Viranomaiset huolehtivat, mutta ilman omaisia moni asia vaikeutuu: kokonaiskuvan saaminen, pankkiasiat, digipalvelut, asiointikuljetukset. Muutkin kuin sukulaisuuteen perustuvat verkostot ovat tärkeitä. Pidetään yhdessä huolta ikäihmisistä. Tarvittaessa huoli-ilmoitus hyvinvointialueelle.”
Moninaisuusvinkki 25:Tuulikki Hakala, Omaisneuvo-toiminta, Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry. “Maahan muuttaneiden ihmisten läheisverkostot. Tilanteet ovat yksilöllisiä. Kaikilla ei ole omaisia tai läheisiä. Läheiset voivat asua eri maissa. Suomessa asuvatkaan läheiset eivät aina pysty auttamaan. Varmista sotepalveluissa: Millainen läheisverkosto iäkkäällä on? Kuka auttaa arjessa? Asiakas tietää, miten asian kanssa edetään ja kuka on vastuussa. Kirjallinen tuloste ohjeista selkosuomeksi.”
Moninaisuusvinkki 26: Kai Baer, Sateenkaarikahvila, Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry. “Sateenkaarikahvilassa saa vertaistukea omaishoitoon. Sukupuolella tai seksuaalisella suuntautumisella ei ole merkitystä omaishoidossa. Miksi sitten oma ryhmä? Ei tarvitse selitellä perhetilannetta. Moni on elänyt salaisuuden kanssa. Miten? Teams + lähitapaamiset. Turvallinen tila, ennakkoluulottomat ja avoimet kohtaamiset.”
Moninaisuusvinkki 27: Ellen Dahlstedt, Nicehearts ry. “Kun työskentelet iäkkäiden romanien parissa, huomioi kulttuurin erityispiirteet: Halu auttaa läheisiä laajasti. Puhtaus- ja häveliäisyyskäsitykset. Vaikeus luottaa yhteiskuntaan ja terveydenhoitoon. Omaiset luovat turvallisuutta. Pohdi voitko tarjota: Omia ryhmiä romanivanhuksille. Kulttuurin tuntevia yhdyshenkilöitä. Lisää tietoa omaishoidosta.”

Uskomukset ja katsomukset elämäntavan taustalla

Moninaisuusvinkki 28: Tuomas Martikainen, Turun yliopisto. “Kasvava katsomusten kirjo haastaa vakiintuneita tapoja ikääntyneiden palveluissa. Maahanmuuttajaväestö ikääntyy. Uskonnolliset muutokset: Maallistuminen, yksilöllistyminen, monimuotoistuminen. Muutokset tulevat näkymään kaikissa ikäihmisiin liittyvissä kysymyksissä ja palveluissa.”
Moninaisuusvinkki 29: Minna Taipale, Turun yliopisto. “Ikääntyneillä on yhä enemmän erilaisia uskontotaustoja. Kysy: Uskalla kysyä uskonnosta. Kysy mitä uskonto tarkoittaa asiakkaan arjessa. Kuuntele: Älä oleta. Yksilölliset tavat harjoittaa uskontoa ovat erilaisia. Kohtaa: Tunnista omat taustasi ja arvosi.”
Moninaisuusvinkki 30: Katri Kuusikallio, USKOT-foorumi ry. “Työvälineitä uskontojen ja katsomusten huomioimiseen. Uskontokalenteri: 6 uskonnon juhlapyhät. Uskontolukutaito-opas: tietoa uskonnoista ja kohtaamisesta. Tukikysymykset yhdenvertaisuussuunnitteluun. Vakaumustahto. Yhteistyön korimalli: tukea tilaisuuksien suunnitteluun.”
Moninaisuusvinkki 31: Katja Ikonen, Jade yhteisö ry. “Omakielisissä vertaisryhmissä uskonto kulkee mukana. Miten käytännössä? Varattu tiloja rukoilemiseen. Aikataulut joustavat: mm. rukousajat. Huomioidaan ruokailussa. Järjestetään uskontoihin liittyviä juhlia. Toimintaa suunnitellaan yhdessä: Henkilökunta, omakieliset ryhmänohjaajat, ryhmien edustajat jäsentoimikunnassa.”

Eriarvoisuus, syrjintä ja häirintä

Moninaisuusvinkki 32: Sanna Ahola, Ihmisoikeuskeskus. “Käsitteiden määrittely auttaa keskustelemaan samoista asioista. Eriarvoisuus = Ihmisten tai ihmisryhmien väliset epätoivottavat ja epäoikeudenmukaiset erot. Syrjintä = Henkilöä kohdellaan huonommin kuin toisia henkilökohtaisen ominaisuuden takia. Häirintä = Käyttäytymistä, jossa loukataan toisen henkilön ihmisarvoa.”
Moninaisuusvinkki 33: Hiwa Haghi, Kotona täälläkin -toiminta, Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry. “Syrjinnästä ja häirinnästä on tärkeä puhua avoimesti. Maahanmuuttajataustaisten iäkkäiden kokemuksia: Ei palvella normaalisti. Katsotaan eri tavalla. Kielitaitoa arvostellaan. Ulkonäköä arvostellaan. Aiheuttaa surua, pelkoa, häpeää ja vihaa. Alkaa epäillä omaa arvoa ja paikkaa. Tasavertainen ja kunnioittava kohtelu rakentaa turvallisempaa ja inhimillisempää yhteisöä kaikille.”
Moninaisuusvinkki 34: Sagal Moalim, Jade yhteisö ry. “Asiakkaat kohtaavat arjessa ja palveluissa syrjintää ja häirintää. Syrjintä tuntuu todella pahalta, mutta asiakkaat eivät aina näytä sitä selkeästi. Puutu syrjintään heti, kun sitä tapahtuu ja auta asiakasta. Lähesty kulttuurisensitiivisesti: tutustu myös ihmisiin, jotka ovat erilaisia kuin sinä ja yritä oppia heiltä.”
Moninaisuusvinkki 35: Kuisma Savisalo, Sateenkaariseniorit ry. “Sateenkaariseniorien syrjinnästä ja häirinnästä tulee äärettömän väheksytty olo. Muutoksia on tapahtunut. 40 vuotta sitten: Suurin osa oli tiukasti kaapissa, asioista ei puhuttu. 10 vuotta sitten: Alettiin näkyä ja sateenkaarityö alkoi saada tukea. Nyt: Vihapuhe on lisääntynyt. Kun työskentelet iäkkäiden parissa: Ole avoin, keskustele, älä oleta. Hanki perustietoa sateenkaariseniorien kohtaamisesta ja historiasta.”
Moninaisuusvinkki 36: Susanna Lehtovaara, Jade yhteisö ry ja Suvi Kehälinna, Sateenkaariseniorit näkyviksi -hanke, Vanhustyön keskusliitto ry. “Puutu syrjintään, häirintään ja epäasialliseen kohteluun AINA. Ammattilainen, toimi näin: Pysäytä tilanne ja osoita tukesi. Keskustele osapuolten kanssa erikseen. Tue tarvittaessa syrjinnän kohdetta viemään asiaa eteenpäin. Keskustelkaa tilanteesta työyhteisössä.”

Muistisairaudet vähemmistössä

Moninaisuusvinkki 37: Siiri Jaakson ja Ann-Ly Palosaari, Kulttuurinen Moninaisuus -Muistikeskus ry. “Kun kohtaat muistisairaan maahan muuttaneen ihmisen. Kysy: “Mitä esteitä perhe kohtaa arjessa juuri nyt?” Tiedosta, että haasteiden taustalla on usein paljon muutakin kuin kulttuurierot: opitun kielen unohtaminen, rajallinen tieto muistisairauksista, vaikeus navigoida palveluissa, yksinäisyys, vähäiset sosiaaliset verkostot ja vieras ympäristö.”
Moninaisuusvinkki 38: Ida Mitchell ja Sven Claes, Muistiopas-hanke, Muistiliitto ry. “Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset vapaaehtoiset voivat: Tukea muistisairaita ihmisiä omalla kielellä. Levittää tietoa omalle yhteisölle sopivalla tavalla. Toimia siltana kieliyhteisön, muistisairaan, läheisen ja muistiyhdistyksen välillä.”
Moninaisuusvinkki 39: Mirka Kelahaara, SaamSote-hanke, Lapin ammattikorkeakoulu. “Muistisairaus saamelaisella asiakkaalla. Mitä kannattaa ottaa huomioon? Kohtaa ihminen kokonaisvaltaisesti. Ota huomioon saamelaisten laaja hyvinvointikäsitys. Oma kieli vapauttaa ja luo turvallisuutta. Elämän varrelta tutut ruuat. Kun teet muistitestiä: Kommunikoi äidinkielellä, käytä arjesta tuttuja käsitteitä ja kuvia.”
Moninaisuusvinkki 40: Anna Tchervinskij, Hoivakoti Helena. “Kulttuurisensitiivinen hoitotyö käytännössä. Kysy asukkailta toiveita: Juhlat, eläminen ortodoksisen kirkkovuoden mukaan, ortodoksiperinteen mukainen ruoka. Palkkaa osaavaa henkilökuntaa. Asukkaiden ja omaisten kieltä puhuva henkilökunta parantaa vuorovaikutusta. Kuuntele omaisia: Opit tuntemaan asukkaat. Pystyt tukemaan omaisia.”

Hoitoa ja hoivaa yli rajojen

Moninaisuusvinkki 41: Laura Kemppainen, Helsingin yliopisto. “Liikkuva elämäntapa on tärkeä voimavara ikääntyneille maahanmuuttajille. Suomeen muuttaneet toimivat usein yli maiden rajojen. Matkustetaan aiempaan kotimaahan. Siirretään rahaa tai tavaraa maasta toiseen. Ylläpidetään sosiaalisia suhteita yli maiden rajojen. Käytetään terveyspalveluita Suomessa ja entisessä kotimaassa.”
Moninaisuusvinkki 42: Marja Tiilikainen, Siirtolaisuusinstituutti. “Käsitykset sairauksista ja hoidoista ovat osin sosiokulttuurisia. Tiedosta, että asiakkaan käsitys voi erota omastasi. Mikä aiheuttaa sairauksia? Millainen hoito on tehokasta? Stigma eli leimautumisen pelko. Ammattilainen: Paneudu yksilön tilanteeseen, luo luottamuksellinen suhde. Kysy, millaisia hoitoja tai lääkkeitä asiakas käyttää Suomessa ja muualla.”
Moninaisuusvinkki 43: Olga Liukkonen, SVK Liitto ry. “Iäkkäät venäjänkieliset käyttäneet terveyspalveluita paljon yli rajan. Miksi? Sujuvammaksi koettu hoitopolku. Vuorovaikutus omalla kielellä lisää turvallisuutta, diagnoosien oikeellisuutta ja luottamusta. Hinta. Tiedosta asiakkaiden haasteet: Hoitotiedot eivät välttämättä siirry maasta toiseen. Rajan sulkeminen poisti tutun ja omakielisen hoitopolun.”

Yhteystiedot

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry
Hämeentie 58-60 A 52
00500 HELSINKI
+358 50 330 5884
info@valli.fi

Henkilöstö
Laskutustiedot
Palaute
Turvallisemman tilan periaatteet

Työmuotomme

Uutiskirjeen tilaus

Kirjoita sähköpostiosoite alla olevaan kenttään:

© Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry 2026

Tietosuojaseloste

Saavutettavuusseloste

Evästeet

TOP