VALLIn Etsivän vanhustyön verkostokeskus tuloksellisen etsivän vanhustyön tiiminsä kanssa osallistui vuonna 2024 SitraLab6-muutosohjelmaan, jossa kokeillaan uusia tapoja hyödyntää dataa reilulla tavalla palvelujen kehityksessä. Tarkoituksena on oppia tiedolla johtamista, jonka avulla voidaan kehittää innovatiivisia tapoja ja palveluja vastata iäkkäiden ihmisten tarpeisiin oikea-aikaisesti ja parantaa iäkkäiden ihmisten arkea. Lue kokeilun ensimmäisistä opeista lisää täältä.

Mitä haastetta kokeilu ratkoi?

Väestön ikääntyminen ja julkisen talouden ahdinko haastavat meitä yhteiskuntana. Ennaltaehkäisevistä toimista säästetään ja raskaat palvelut kuluttavat niukat resurssit. Hyvinvointialueiden ja ikääntyneiden näkökulmasta uhkana on, että meillä ei ole riittävästi resursseja turvaamaan inhimillistä vanhuutta.  

Etsivällä vanhustyöllä tuetaan niiden ikäihmisten hyvinvointia, jotka ovat vaarassa jäädä yhteiskunnan tarjoamien palveluiden ulkopuolelle. Näitä henkilöitä tunnistamalla ja tukemalla voidaan heitä auttaa mahdollisimman itsenäisessä asumisessa heidän omassa ympäristössään ja välttää liian varhainen siirtyminen raskaampien palveluiden piiriin. 

Mikä oli ratkaisu? 

Kokeilun tavoitteena oli rakentaa etsivän vanhustyön toimintaa tukeva tietoratkaisu, jonka avulla etsivän vanhustyön tarve, hyödyt ja vaikuttavuus voidaan tehdä näkyväksi.  

Kokeilussa kartoitettiin olemassa olevat seuranta- ja raportointikäytänteet ja selvitettiin etsivän vanhustyön tarvetta ja vaikutuksia. Lisäksi tutkittiin, minkälainen tieto ikääntyneiden tilanteesta voi tukea päätöksentekoa.  

Hankkeen seuraavassa vaiheessa keskitytään keräämään tietoa eri ilmiöiden vaikutuksista ja kehittämään mittaristoa, jolla arvioidaan etsivän vanhustyön vaikuttavuutta sekä sen taloudellisia ja hyvinvointivaikutuksia.  

Iäkkäiden yksinasuminen, sosiaalisen tuen puute, yksinäisyys ja syrjäytyminen sekä palvelujärjestelmän heikentynyt kyky vastata ikääntyvän väestön tarpeisiin vaikeuttavat auttamista. Monet ikäihmiset jäävät vaille riittävää tukea esimerkiksi mielenterveysongelmien, fyysisen toimintakyvyn heikkenemisen tai sosiaalisen eristäytymisen vuoksi.  

Ennaltaehkäisevän työn puute siirtää painopistettä raskaisiin palveluihin, mikä kasvattaa hoito- ja seurannaiskustannuksia. Kerätty data osoittaa konkreettisesti, kuinka etsivä vanhustyö säästää resursseja ja parantaa ikääntyneiden elämänlaatua. 

Mitä opittiin? 

Tarvitsemme arvokkaan vanhuuden mahdollistavia ja yhteiskunnan varoja säästäviä ratkaisuja. Tietoratkaisun kehittäminen tukee sekä käytännön toimintaa että päätöksentekoa ja on askel kohti järjestelmällisempää ja vaikuttavampaa etsivää vanhustyötä. Hyötyjä koituu kaikille osapuolille: ikääntyneille, monista toimijoista koostuville palveluekosysteemille, päätöksentekijöille ja yhteiskunnalle. 

Suurin oppi kokeilussa oli järjestöjen kriittisen roolin tunnistaminen osana laajempaa ekosysteemiä, joka mahdollistaa ja tukee etsivää vanhustyötä.  

Tietoratkaisun avulla voimme vakuuttaa päättäjät työn kannattavuudesta ja varmistaa, että arvokas vanhuus on turvattu myös tulevaisuudessa. 

Keitä oli mukana kokeilussa?

Päivi Tiittula, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry, 
Helena Norokallio, Turun lähimmäispalveluyhdistys ry, 
Sanna Jokinen, Fingerroosin säätiö, 
Kaisa Nyberg, Living skills oy ja
Henna Grönberg, Mereo ry.

Lue aiheeseen liittyvät blogit:

• Tavoitteellinen verkostoyhteistyö etsivän vanhustyön kehittämisen välineenä – pakkopullaa vai sopan suloinen suola? (Sanna Jokinen, Fingerroosin säätiö)
• Arjen yhteistyö tuloksellisen asiakastyön lähtökohtana (Henna Grönberg, Mereo ry)

Lisätietoa
Päivi Tiittula, VALLI ry, paivi.tiittula@valli.fi