Ihan ensimmäisenä ei cheerleadereista tulisi mieleen vanhemmat rouvasihmiset tai iäkkäät miehet. Mutta omin silmin nähtynä tuoli-cheerleading-konsepti näyttää todellakin toimivan! Värikkäitä pompomeja (niitä huiskuja) heiluttavat rollaattoreilla paikalle tulleet vanhat rouvat muuttuvat innokkaiksi cheerleaderiksi päästyään vauhtiin. Innostuneet kannustushuudot kajahtavat Helander-kodissa ”He-lan-der go-go-go!” Helsinki Athletics Cheerleaders HAC ry on helsinkiläinen kilpa-cheerleadingin erikoisseura, jonka lajeja ovat cheerdance ja cheerleading.

Poikkeustoimet turvaavat erityisesti vanhoja ihmisiä Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus kertoi 16.3. 2010 poikkeuksellisista toimista 13.4.2020 saakka, jotta koronaviruksen leviäminen saataisiin hidastumaan Suomessa. Vaikka päätökset pysäyttävät hetkeksi koko Suomen, on toimien tarkoitus suojella kaikista haavoittuvammassa asemassa olevia kansalaisia.  Erityisesti vanhuksia ja sairaita ihmisiä, joille koronavirustartunta voi olla vaarallinen. Järeät toimet käyttöön Valtio kieltää vierailut vanhusten

Helsingin Sanomien mielipidepalstalla keskusteltiin taannoin siitä, kuka huolehtii kaupungilla harhailevista eksyneistä ja avuttomista vanhuksista. Nimimerkki Huolestunut naapuri tarvitsi ohjeita sekavasti käyttäytyneen ikäihmisen avuntarpeeseen ja ihmetteli, mistä apua saa. Miten pitäisi toimia silloin, kun avun tarve ei vaadi soittoa 112:een, mutta jotakin apua selvästi tarvittaisiin? Kotona yksin asuvien ikäihmisten määrän kasvaessa kaiken aikaa, tulemme kohtaamaan ikääntyviä

Etsivän epilogi

Karoliina Randelin

Olen Karoliina Randelin, tällä hetkellä jo muissa tehtävissä puuhaileva Etsivän vanhustyön verkostokeskuksen ex-suunnittelija. Tämä teksti on joutsenlauluni: viimeinen uutiskirjeeni Vallille, ja samalla kiitoskirjeeni kaikille yhteistyötä kanssani tehneille ihmisille aina työkavereista ja yhteistyökumppaneista kanssani asioineille painotalon työntekijöille asti. Kohtaamista isolla K:lla Työtehtäväni Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry:ssä oli varsin monipuolinen. Opin paljon siitä, mitä etsivä

Ennakkoluuloton etsivä tuo iloa arkeen

Karoliina Randelin

Kuvaaja: Heli Sainio Helsinkiläisen Käpyrinne ry:n Iloa Arkeen -pysäkkitoimintaa koordinoiva Mervi Leivo tekee työtään etsivän vanhustyön silmälasit päässä. Vaikka varsinaista etsivää vanhustyötä onkin Leivon työstä vain pieni osa, hän kuitenkin pitää etsivän työn otteen jatkuvasti mukana esimerkiksi järjestäessään tapahtumia ikäihmisille. Käpyrinne ry:n kaksi toimipaikkaa, Käpylän Pysäkki Käpylässä ja Kantin Pysäkki Töölössä, tarjoavat muun muassa palveluasumista.

Mereon Etsivän vanhustyön -projektin etsivät Päivi Kiuru ja Anneli Rissanen torjuvat työkseen yksinäisyyttä. Monet etsivien asiakkaista kertovat jo ensimmäisessä puhelussaan olevansa yksinäisiä: – On ollut tätä keskustelua siitä, miten on vaikeaa sanoittaa omaa yksinäisyyttä. Ainakaan meidän asiakkailla ei sitä ongelmaa ole ollut, Päivi kertoo. – Ahdistaa olla yksin kotona, eikä mikään tunnu poistavan sitä ahdistusta, Anneli jatkaa.

Välitä ihmisestä. Pidä huolta.

Päivi Tiittula & Karoliina Randelin

Väestö ikääntyy huimaavaa vauhtia. Enemmistö ikääntyvistä ihmisistä elää hyvää ja mielekästä elämää kotonaan, ja he ovat monella tavoin mahtava voimavara yhteisössä. Tavoitteena on, että ikääntyneet Ihmiset asuvat omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään.  Elämässä tulee akuutteja pieniä ja isoja avuntarpeita, joihin tarvitaan lisäapua. Kyky hakea, pyytää ja ottaa vastaan apua ovat ensiarvoisen tärkeitä taitoja, jotka edesauttavat asioiden

Helsinkiläisen Omakotisäätiön Birgitta Bakker ja hänen työparinsa Sirkku Sjöman etsivät haasteellisessa elämäntilanteessa olevia ikäihmisiä Puotilassa ja lähialueilla jalkautumalla muun muassa yhteisökävelyjen avulla. Myös kohtaamiskoira Ruska auttaa heitä. Omakotisäätiö on aiemmin keskittynyt lähinnä vanhusten asumispalveluihin, mihin Birgitan ja Sirkun Kanto-hanke tekevät muutoksen. Hankkeen tarkoitus on löytää apua tarvitsevia ikäihmisiä ja avata Omakotisäätiön ovia uusille ihmisille. Kohtaamiskoira

Kiinnostukseni ikäihmisten arkea kohtaan syntyi sattuman ja rahapulan johdatuksesta. Oli vuosi 2004, opintoni olivat tauolla ja tarvitsin pitkäksi venähtäneen reissun jälkeen kiperästi töitä. Ensimmäinen kohdalle osunut avoin toimi oli sijaisuus kotihoitajana. Minulla ei ollut minkäänlaista hoitoalan koulutusta, mutta varahenkilövälittäjän mielestä se ei ollut este: ”Jos osaat vaihtaa vaippoja vauvoille, niin osaat vaihtaa vaippoja aikuisellekin.” Alalla

Positiivisia tarinoita ei ole koskaan liikaa ja lisäksi me täällä etsivän vanhustyön verkostokeskuksessa toivomme, että te etsivän työn tekijät ja aiheesta kiinnostuneet tuntisitte toisenne mahdollisimman hyvin. Sitä silmällä pitäen ajattelimme aloittaa Tekijät näkyviin -teemaviikot, joissa kerromme teille toisistanne ja erilaisista etsivistä ympäri maan. Mikäli olet halukas jakamaan oman tarinasi vastaavana postauksena, ota meihin yhteyttä vaikka