Iloa Arkeen -pysäkit ovat matalan kynnyksen avoimia, maksuttomia kohtaamispaikkoja ikäihmisille ja alueen muille asukkaille. Pysäkkitoiminta sai alkunsa vuosina 2016 – 2018 toteutetusta verkostohankkeesta, jota koordinoi Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI yhteistyössä Kotien Puolesta Keskusliiton kanssa. Hankkeen alussa perustetuilla pysäkeillä on nyt ollut iloista kohtaavaa toimintaa jo kokonaiset kymmenen vuotta. Esittelemme tässä kaksi pysäkkitoimijaa, toinen Tampereelta ja toinen Turusta.

Tampereen Kalevan kulman Iloa Arkeen -pysäkeillä on lämmin tunnelma

Kalevan kulman pysäkillä kävijämäärät ovat kasvaneet sitä mukaa kun toiminta on tullut alueella yhä tutummaksi: ryhmätoimintoja oli toiminnan alkuvaiheessa noin seitsemän viikossa, kun niitä on nykyisin parhaimmillaan 15–17 viikossa. Toimintaa on vuosien aikana kehitetty kävijöiden toiveiden ja tarpeiden pohjalta. Uusia toimintamuotoja ovat esimerkiksi taidepajat ja tekstiilipajat, aamiaisbrunssit, aivotreenit sekä hyväntekeväisyysneulonta. Näin toiminta tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia yhdessäoloon, luovuuteen, oppimiseen ja muiden auttamiseen.

-Uusimpia toimintoja ovat Tampereen kaupungin tarjoamat maksuttomat Yhteisöhetket, joita järjestetään Kalevan kulmassa kerran kuukaudessa. Niiden sisältö vaihtelee musiikkikonserteista kiertueteatteriesityksiin. Monipuolinen toiminta mahdollistaa sen, että jokainen voi löytää itselleen mielekästä tekemistä ja samalla kohdata muita ihmisiä, kertovat Kalevan kulman toiminnan vetäjät Kati Mesiranta-Tynkkynen ja Tiia-Mari Aalto.

– Kalevan kulman yhteisöhetket ovat todella suosittuja, samoin maksuttomat yhteisöruokailut, Soppatiistai ja Aamiaisbrunssi, jotka meillä toteutetaan yhteistyössä seurakunnan Ruokapankin ja Kalevan kulman vapaaehtoisten kanssa, Tiia-Mari Aalto sanoo.

– Meillä on myös todella innostunut, kaikille avoin Taidepaja-ryhmä, joka kokoontuu viikoittain Kalevan kulmassa. Taidepajassa ohjaamme erilaisia taidetekniikoita, teemme töitä eri kuvataiteilijoiden jalanjäljissä ja mikä tärkeintä: jaamme ideoita porukalla ja kannustamme toisiamme tekemään taidetta, lisää Kati Mesiranta-Tynkkynen.

Kalevan kulma on tärkeä kohtaamispaikka

Vuonna 2025 Kalevan kulmalla tavoitettiin 676 yksittäistä henkilöä, ja toimintaan osallistumisia kertyi yhteensä 6 940. Valtaosa osallistujista oli naisia, mutta toiminta on avoin kaikille yli 65-vuotiaille. Miesten osallistumista tuetaan omalla Miesten pysäkki -ryhmällä, joka kokoontuu joka toinen torstai Pellervonkatu 19:ssä.

Kävijät tulevat Kalevan kulman Iloa arkeen -pysäkeille ennen kaikkea tapaamaan muita ihmisiä, osallistumaan itselleen mielekkääseen toimintaan sekä saamaan tietoa, tukea ja ohjausta. Iloiset ja tutut ohjaajat luovat turvallisen ja luottamuksellisen ilmapiirin sekä tukevat vuosien aikana muodostunutta yhteisöä. Kalevan kulma on monelle tärkeä turvasatama ja matalan kynnyksen kohtaamispaikka, jonne on helppo tulla ilman ennakkoilmoittautumista ja jossa jokainen otetaan lämpimästi vastaan.

Riemukasta 10-vuotisjuhlaa vietettiin elokuussa

Toiminnan 10-vuotispäivää juhlittiin Tampereella Litukan kerhotalossa siirtolapuutarhan läheisyydessä 17.8.2026. Juhlan ohjelmassa oli Koivupirtin säätiön toimitusjohtajan Johanna Santaniemen juhlapuhe sekä musiikkiesityksiä Ahjolan harmonikkaorkesterilta ja Ukuleleyhtye Welmutilta. Juontajana toimi Tampereen kaupungin kummitaiteilija Jouko Enkelnotko. Porukalla nostettiin juhlamalja ja nautittiin kakkukahvit.

Juhlissa debytoi myös Kalevan kulman ohjaajista ja kävijöistä muodostettu räppiryhmä, joka esitti Anne Herralan sanoittaman räppikappaleen. Esitys sai ansaitusti huomiota, kun esiintyjät olivat pukeutuneet Kalevan kulman punaisiin t-paitoihin ja lippiksiin.

Juhlassa oli myös vieraskirjapiste, jossa kävijät ja yhteistyökumppanit saivat bongata itsensä vanhoista ja uusista valokuvista, liimata kuvia vieraskirjaan sekä kirjoittaa muistojaan ja tervehdyksiään.

-Juhla oli iloinen, lämmin ja värikäs yhteinen juhla, joka kokosi yhteen toiminnan kävijöitä, ohjaajia ja yhteistyökumppaneita. Toivomme, että saamme jatkaa tärkeää toimintaa ja juhlia yhdessä myös seuraavia kymmentä vuotta! toivovat Kati Mesiranta-Tynkkynen ja Tiia-Mari Aalto.

Turun Liikkuva resurssikeskus huristelee pysäkeille ikäihmisten iloksi

Kymmenen vuotta sitten Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen ja Turun kaupungin yhteisenä kehittämishankkeena alkanut Liikkuva resurssikeskus on kasvanut vakiintuneeksi, koko maakunnan laajuiseksi toimintamalliksi. Toiminta ei ole ollut ”irrallisia kokeiluja”, vaan sitä on alusta alkaen luotu ja kehitetty systemaattisesti yhdessä senioreiden, järjestöjen ja julkisen puolen kanssa. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen Varhan myötä toiminta on laajentanut koskemaan koko Varsinais-Suomea. Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen järjestötyöntekijät ja Varhan nimetyt asiakasohjauksen ikääntyneiden palveluohjaajat muodostavat työparit ja yhdessä liikutaan kaikissa Varsinais-Suomen 27 kunnassa saaristoa unohtamatta sekä kehitetään toimintaa.

Järjestön ja julkisen puolen saumaton yhteistyö

Kymmenessä vuodessa toiminta on laajentunut ja syventynyt. Vuonna 2019 yhdistys sai käyttöönsä neuvonta-auton, joka oli suunniteltu toiminnan tarpeita varten. Tärkein ei ole muuttunut: mennään sinne, missä ihmiset ovat eli kauppojen, apteekkien ja taloyhtiöitten pihoille sekä turuille ja toreille. Kohdataan seniorit heidän asuinalueillaan kiireettömästi. Järjestötyöntekijät Satu Järvenpää ja Sanna Nurmi kiertävät värikkäällä neuvonta-autolla Varhalta nimettyjen palveluohjaajatyöpariensa kanssa. Auton sisätilat mahdollistavat arempien asioiden keskustelun. Kyydissä on usein eri tahojen asiantuntijavieraita eri järjestöistä, vanhusneuvostoista, kaupungeista, kokemusasiantuntijoita sekä vapaaehtoisia. -Edistämme sitä, että tieto ja apu ovat saavutettavissa oikea-aikaisesti ja riippumatta ihmisen asuinpaikasta, taloudellisesta tilanteesta tai digitaidoista, kertovat toiminnan vetäjät.

Tiedon saannin saavutettavuutta lisätään myös esimerkiksi kokoamalla yhteistyössä Turun kaupungin kanssa Menovinkit-esitteitä. Yksien kansien välistä löytyy eri järjestöjen, kaupungin ja seurakuntien tarjoamista tekemisen mahdollisuuksista vinkkejä sekä tietoa maksuttomista digiopastuspaikoista. Esitteessä löytyy myös tietoa vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista, kuten saattaja-avuista, jotta myös tukea tarvitseva pääsee osallistumaan toimintaan. Myös Varhan tietoja kerrotaan. Esite on saatavilla sekä sähköisenä että paperisena.

– Liikkuva resurssikeskus on myös paikka, johon voi tulla tekemään hyvää. Toimintamme yhteydessä toimii Turun Siskot ja Simot -yhteisö. Viemme neuvonta-autolta – senioreilta itseltään tulleet – hyvänteon tempausideat suunnitteluryhmämme vapaaehtoisille. Yhdessä vapaaehtoistemme kanssa päätämme seuraavat kaikille avoimet pop up -vapaaehtoistoiminnan tempaukset. Kertaluonteisten tempausten avulla vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksiin on ollut helppoa osallistua erilaisista elämäntilanteista riippumatta, kertoo Satu Järvenpää.

Toimintamalli kiinnostaa ja kokemuksia on jaettu

-Toimintamallimme on herättänyt kiinnostusta ja toimintaamme on käyty tutustumassa esimerkiksi Päijät-Hämeestä ja Satakunnasta, ja näillä alueilla on kehitetty omaan toimintaympäristöön sopivia liikkuvia palveluja. Tänä kesänä pidimme myös ”kolmen auton treffit”, kun meidän Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen Liikkuvan resurssikeskuksen, Lahden Lähimmäispalveluyhdistyksen Liikkuvan senioripisteen ja Satakunnan hyvinvointialueen liikkuvien autojen väki tavattiin livenä. Vaihdoimme kokemuksia siitä, mikä on toiminut, mikä ei ja mitä kannattaisi tehdä toisin. Oli hienoa huomata, että vaikka toimintaympäristöt ovat erilaisia, samojen kysymysten äärellä ollaan – ja jokaiselle jäi varmasti jotain uutta takataskuun vietäväksi, Satu Järvenpää ja Sanna Nurmi toteavat.

Kaiken keskellä seniorit ja kiireetön kohtaaminen

Erilaisten tietojen ja palveluiden muuttuessa yhä enemmän verkkoon, ajantasaisen ja kasvokkain saatavan tiedon saanti on korvaamatonta. Samalla palveluiden keskittyessä entistä enemmän keskuksiin, liikkuvalle – kotien lähelle saapuvalle – palvelulle on kysyntää. Pysäkille voi tulla ilman ajanvarausta ja ilman, että tarvitsee etukäteen tietää, mitä kysyy.
-Saa tulla vaikka ihan vain rupattelemaan kuulumisia, ja niin usein seniorit tekevätkin, kertovat Satu Järvenpää ja Sanna Nurmi.

Pysäkiltä haetaan tietoa sekä apua oman näköisen tekemisen ja arjessa pärjäämiseen liittyvissä asioissa. Yhdessä voidaan pohtia esimerkiksi sopivaa liikuntaa, kulttuuria, vapaaehtoistoimintaa tai muuta mielekästä tekemistä. Yhdessä julkisen työparin kanssa opastetaan myös kotona pärjäämiseen liittyvissä asioissa.

Monelle tärkeintä on kuitenkin kiireetön kohtaaminen ja tunne siitä, että joku kuuntelee. Joskus pysäkille tullaan yhden asian vuoksi, mutta jutellessa esiin nouseekin jokin toinen tai kolmaskin asia, johon tarvitaan apua tai tietoa. Kaikki eivät tule pysäkille tietoisesti apua tai tietoa hakemaan. Joskus ohikulkijan kanssa lyhyestä jutustelusta lähtee liikkeelle tärkeä keskustelu yksinäisyydestä, muistista, liikkumisesta, vanhenemisen ennakointiin liittyvistä asioista tai muusta mieltä painavasta asiasta. Silloin voidaan yhdessä etsiä seuraavan askeleen ja tarvittaessa ohjata oikean avun pariin.

Toiminnan vaikuttavuus näkyy myös luvuissa: vuosittain toteutetaan noin 170 pysäkkiä, joilla kohdataan noin 4 000 senioria. Tulokset puhuvat puolestaan: pysäkeillä kohdatuista yli 90 % saa jotain uutta tietoa järjestöjen, kunnan tai Varhan palveluista, ja opiskelijoiden tekemien havaintojen mukaan yli 80 % kävijöistä kokee tulleensa aidosti kuulluksi. Menovinkit-esitteitä koostetaan kolme kertaa vuodessa, ja paperisia esitteitä jaetaan n. 12 000 vuodessa. Tämän lisäksi se ilmestyy sähköisenä.
Lisäksi pop up -vapaaehtoisia on vuosittain yli 1000 henkilöä, ja ilahdutettujen määrä on tätä kautta jo useampi tuhat. Pysäkeillä on saatu luotua saavutettavia vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia.

Liikkuvan resurssikeskuksen 10-vuotisjuhlinnasta voit lukea täältä: linkki Kotikunnaksen sivuille

Teksti:
Kati Harkoma
suunnittelija, VALLI ry:n Etsivän vanhustyön verkostokeskus

Sähköpostihaastattelut: Kati Mesiranta-Tynkkynen ja Tiia-Mari Aalto, Kalevan kulma sekä Satu Järvenpää ja Sanna Nurmi, Liikkuva resurssikeskus