Nuorelle työkokeilijalle tulee monesti yllätyksenä, kuinka merkitykselliseksi hän kokee kohtaamisen ikäihmisten kanssa. Jäin taannoin erään nuoren kanssa käydyn ohjauskeskustelun jälkeen pohtimaan hänen rooliaan palvelutalossa. Hänen roolinsa korostuu erityisesti juuri nyt.

Suomen hallitus asetti yhteiskuntaamme runsaasti rajoituksia käynnissä olevan COVID-19 -epidemian kukistamiseksi ja riskiryhmään kuuluvien suojelemiseksi. Rajoitusten myötä muun muassa vierailut palvelutaloissa ja hoivakodeissa kiellettiin, vanhusten suojelemiseksi.

Vanhustyön Trainee nuorille -toiminta on vuodesta 2013 kannustanut ja tukenut omia ura- ja koulutuspolkujaan etsiviä nuoria tutustumaan vanhuksiin ja vanhustyöhön. Suurin osa toiminnassa mukana olevista nuorista tutustuukin palvelutalojen ja hoivakotien arkeen työkokeiluna. Työkokeilun tärkein tehtävä on vanhusten kiireetön kohtaaminen sekä tutustuminen puolin ja toisin.

Ohjaamani nuori ehti aloittaa työkokeilunsa palvelutalossa ennen epidemian alkua. Työkokeilussaan nuori on muun muassa avustanut ikäihmisiä aamupalan ja lounaan aikana. Arki palvelutalossa pyörii kuten ennenkin, tosin ilman vierailuja ja virkistystapahtumia. Kun omaiset, ystävät ja vapaaehtoiset eivät pääse käymään, nuoren läsnäolo on tärkeä voimavara ikäihmisille. Hänellä on aikaa istua – turvaetäisyyden huomioiden! – ikäihmisten kanssa oleskeluaulassa, ja tuoda keskusteluun muitakin puheenaiheita kuin koronan.

Joskus voi olla vaikeaa selittää työkokeiluaan aloittavalle nuorelle, miten ikäihmisille seurana istuminen hyödyttää hoiva-alaan tutustumisessa. Läsnäolo voi tuntua abstraktilta asialta, mutta pitää sisällään ihmistyön yhden tärkeimmistä elementeistä.

Ja sitähän koko maailma on nyt vailla – toisen ihmisen läsnäoloa, kuuntelua, fyysistä kohtaamista. Muistetaan siis myös kaikki arjen sankarit, jotka epidemian jälkeenkin istuvat ikäihmisten vierellä ja kohtaavat heidät, rauhassa, ilman työpaineita. Se on arvokkain asia, mitä nuoret ovat meille työelämäkokemuksistaan kertoneet.