Ikääntyvä mieli -verkosto on vuonna 2023 käynnistynyt avoin foorumi ikääntyneiden mielenterveydestäja mielen hyvinvoinnin edistämisestä kiinnostuneille tahoille yhteiseen keskusteluun,vertaisoppimiseen ja vaikuttamiseen. Ikäinstituutti ja Mieli ry toimivat verkoston kokoonkutsujina jakoordinoijina. Oheinen kannanotto on koottu verkoston työpajoissa käydyn keskustelun pohjalta. Mielen hyvinvointi on omakohtainen kokemus elämän mielekkyydestä ja merkityksellisyydestä. Senäkyy tyytyväisyytenä elämään. Mielen hyvinvointi tarkoittaa myös kokemusta mielentasapainosta.

Muistisairaan auttaminen on osoitus rohkeudesta

Virpi Dufva, Kaisa Ahtee

Mielipidekirjoitus on julkaistu alunperin Helsingin Sanomissa 14.11.2024: linkki alkuperäiseen julkaisuun Häpeäntunne ei saa estää avun pyytämistä, vastaanottamista tai tarjoamista. Lari Malmbergin kolumni (HS 20.10.) avasi tärkeän keskustelun muistisairaiden vanhusten kohtaamisesta. Suomalaisessa kulttuurissa häpeily estää usein lähestymästä vieraita ihmisiä, mikä heijastaa laajempia haasteita ikääntyneiden huolenpidossa. Kaikki me vanhenemme ja tarvitsemme joskus apua. Häpeäntunne ei saa estää avun pyytämistä, vastaanottamista

Klo 8-9 Vertaisryhmämentorointi-tapaamiset ovat vapaamuotoisia aamukahvitilaisuuksia etänä. Tervetuloa mukaan matalalla kynnyksellä, jos teet työksesi tai vapaaehtoisena etsivää vanhustyötä tai olet muuten kiinnostunut kuulemaan ja keskustelemaan ajankohtaisista aiheista järjestöjen tekemään etsivään vanhustyöhön liittyen. Ilmoittautumiset täältä: https://link.webropolsurveys.com/EP/6A0D41A7C78AB707

VALLIn uutiskirjeen 6/2024 pääkirjoitus Hetki sitten myrskysäällä mietin, kuinka kotihoidon työntekijät mahtavat päästä maaseudulla asuvien ikääntyvien ja vanhojen ihmisten luokse heitä auttamaan, jos puita on kaatunut tielle, eikä kulkuyhteyttä ole. Sitten kuulin, että pelastustoimi apureineen priorisoi raivaustöissä näitä tienpätkiä. Siitä tuli hyvä olo, priorisointi on kohdillaan, ja taatusti näillä kotipalvelun asiakkailla on turvallisempi olo tämän

Välittämisen päivää vietetään tänä vuonna 29. marraskuuta, ja sen yhteydessä juhlistetaan välittämisen kulttuuria jakamalla Välittämisen teko -tunnustukset. Tunnustusten myöntäjinä toimivat Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry sekä Geroclub ry. VALLI ry:n puheenjohtaja Hanna-Leena Ojalainen kiittää ehdotusten lähettäjiä: ”On upeaa nähdä, kuinka paljon hyvää Suomessa tehdään arjen välittämisen eteen. Saimme paljon ehdotuksia, jotka kaikki kuvastavat välittämisen

Iäkkäiden moninaisuus -sarjan tietoiskussa paneudutaan tammikuussa perusasioihin iäkkäistä vähemmistöistä. Esillä ovat Suomeen muuttaneet iäkkäät, sateenkaariseniorit sekä saamelaiset ja romanit. Katso ohjelma ja ilmoittaudu: www.valli.fi/moni-ika/tietoiskut-iakkaiden-moninaisuudesta/ VALLI järjestää vuonna 2025 sarjan tietoiskuja iäkkäiden moninaisuudesta ja vähemmistöihin kuuluvista ikääntyvistä ihmisistä. Saat tietoiskuista ajanmukaista tietoa ja käytännönläheisiä vinkkejä, jotka auttavat sinua työssäsi. Tietoiskut ovat maksuttomia ja kaikille avoimia.

Marraskuun viimeisenä perjantaina, 29. marraskuuta, vietetään jälleen Välittämisen päivää, joka tuo valoa vuoden pimeimpään aikaan. Päivän tarkoituksena on muistuttaa välittämisen merkityksestä ja rohkaista ihmisiä huolehtimaan niin tutuista kuin tuntemattomistakin, etenkin vanhoista ihmisistä arjessa. Teemapäivän on lanseerannut Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry. Vuoden 2024 Välittämisen päivän suojelijana toimii arkkipiispa Tapio Luoma.   Välittämisen päivä korostaa erityisesti

Koivupirtin hoivakotipappi

Taru Varpenius

Toimin Tampereella, Koivupirtin säätiön ylläpitämässä vanhusten palvelukoti Koivupirtissä hoivakotipappina vuoden 2024 alusta alkaen. Jäin eläkkeelle sairaalapastorin virasta, joten työkokemukseni ja tapani tehdä työtä on sieltä lähtöisin. Palkkani maksaa Koivupirtin säätiö. Hoivakotipappi on asukkaita, heidän omaisiaan sekä henkilökuntaa varten. Työ on sielunhoidollista, asukasta tukevaa työtä. Keskeisintä työssäni on asukkaan kunnioittava kohtaaminen. Lähtökohta on asukkaan sen hetkisen

Etsivä vanhustyö löytää syrjäytymisriskissä olevia ikäihmisiä ja tukee heitä kokonaisvaltaisesti kohti mahdollisimman omatoimista ja merkityksellistä elämää. Muuttuva yhteiskunta sekä ikääntyneiden moninaiset elämäntilanteet ja yksilölliset haasteet korostavat yhteisen tekemisen merkitystä. Toimijoilta edellytetään yhteistyötä ja moniammatillista lähestymistä asiakkaiden oikea-aikaiseksi auttamiseksi ja oikean tukimuodon löytymiseksi. Etsivää vanhustyötä tekevien järjestötoimijoiden sekä Helsingin kaupungin toimijoiden välillä on pitkä historia yhteisen

Etsivä/löytävä vanhustyö pohjautuu vahvaan verkostotyöhön ja toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Verkostojen kautta löydämme esim. apua tarvitsevia ikääntyneitä, opimme tuntemaan toisiamme, jaamme tietoa toiminnastamme, kokeilemme uusia yhteistyömuotoja, jaamme resursseja ja kokoamme kokemuksia. Toisinaan myös suuntaamme toimintojamme verkostossa nousevien tarpeiden mukaan. Verkostoihin kuuluu toimijoita niin eri järjestöistä, hyvinvointialueen eri toimialoilta kuin kaupunkienkin toiminnoista. Verkostojen vaikutusta ja arvoa arkityön