Suomen väestö ikääntyy nopeaa tahtia ja Suomessa on jo miljoona yli 70-vuotiasta. Yksin asuminen lisääntyy kaikissa ikäryhmissä. Yksinäisyys koskettaa yhä useampaa, ja siitä on tullut merkittävä hyvinvoinnin ja toimintakyvyn heikentäjä. Yksinäisyys nähdään yhtenä sosiaalisen kehityksen suurimpana haasteena, ja se koskee kaikenikäisiä. Suomi tarvitsee ratkaisuja, jotka tuovat avun ajoissa ja pitävät kaikki mukana yhteiskunnassa. Etsivä vanhustyö,

Asia: VN/36135/2023  Onko ehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoiman periaatteista säätämisestä kannatettava?  Kyllä Perustelut ja lisähuomiot esityksen kannatettavuuteen liittyen:  Kyllä, ehdotus on pääosin kannatettava. Periaatteet (tarve, turvallisuus, vaikuttavuus,kustannusvaikuttavuus sekä yhdenvertaisuus ja ihmisarvon kunnioittaminen) tekevät päätöksistä läpinäkyvämpiä ja ohjaavat palveluja oikeudenmukaisesti. Tämä hyödyttää erityisesti ikääntyviä, joiden tarpeet ovat usein moninaiset. Lisäksi yhteiset kansalliset linjaukset voivat vähentää alueellisia eroja. Suurimpia riskejä ovat resurssien niukkuus ja priorisoinnin seuraukset: osa ikääntyneistä voi jäädä ilman riittäviä palveluja, erityisesti heikkokuntoiset ja paljon apua tarvitsevat. Myös digitalisaation eteneminen voi sulkea ulkopuolelle ne,  joilla ei ole riittäviä digivalmiuksia. Kansalliset linjaukset voivat rajoittaa paikallista joustavuutta ja innovaatioita, jos niitä ei sovelleta joustavasti.  Palveluvalikoiman periaatteiden toteutuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon, kuntien sekä kolmannen sektorin välillä. Resurssien niukkuus ja palvelujen pirstaleisuus voidaan ratkaista vain vahvistamalla yhteistyötä ja integroimalla palveluketjuja. Lainsäädännössä tulisi korostaa eri sektoreiden välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa, jotta ennaltaehkäisevät palvelut ja etsivä vanhustyö muodostavat saumattoman osan palvelukokonaisuutta. Tällä työllä pystytään säästämään raskaamman hoivan tarpeen kustannuksissa, koska henkilön toimintakykyä voidaan ylläpitää ja tukea myös järjestöjen ja seurakuntien toiminnalla.  Plussat:  Miinukset/riskit (jotka tulee hallita):  Antaako esitysluonnos riittävän ja oikean kuvan lakiehdotusten taloudellisista vaikutuksista (jakso 4.2)? Voitte perustella näkemystänne tähän.  Esitysluonnos tunnistaa kustannuksiin, henkilöstöön ja saatavuuteen liittyvät vaikutukset, mutta ei sisällä konkreettisia laskelmia siitä, miten kasvava ja monimutkaistuva palvelutarve, erityisesti kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa hoidossa, rahoitetaan ja resursoidaan. Myös määrärahasidonnaisten etuuksien (esim. tuki- ja kuljetuspalvelut) riittävyys jää avoimeksi.  Antaako esitysluonnos riittävän ja oikean kuvan lakiehdotusten muista vaikutuksista (jakso 4.2)? Voitte perustella näkemystänne tähän.  Mahdollisuudet: resurssien kohdentaminen vaikuttaviin ja kustannusvaikuttaviin ratkaisuihin, ennaltaehkäisyn vahvistuminen, yhdenvertaisuuden paraneminen.  Riskejä: jos resurssit eivät riitä, priorisointi voi jättää osan asiakkaista – etenkin heikkokuntoiset kotona asuvat ikääntyneet – liian vähäisen tuen varaan; kansalliset linjaukset saattavat rajoittaa paikallista innovointia.  Onko lakiehdotuksilla jotain sellaisia vaikutuksia, joita esitysluonnoksessa ei vielä ole otettu huomioon, ja jos on, niin millaisia vaikutuksia?  Kommenttinne pykälästä ja säännöskohtaisista perusteluista: Terveydenhuoltolaki 7 a §  Mahdollisuus: vaikuttavuus, turvallisuus, kustannusvaikuttavuus ja tarve selkeyttävät priorisointia. Kokonaisharkinta mahdollistaa yksilölliset päätökset, kun kokonaishyöty on iäkkäälle merkittävä.  Riskit: jos painotus lipsuu liikaa odotettavissa oleviin elinvuosiin tai kustannuksiin, osa iäkkäistä voi jäädä ilman hoitoja; siksi täytyy varmistaa, että hyöty–haitta-arvio tehdään aina yksilöllisesti.  Tarkennukset käytäntöön mm. säännöllinen lääkityksen kokonaisarviointi, iäkkäiden kuntoutuksen näkyvä priorisointi sekä päihdepalvelujen saavutettavuus iäkkäille.  Kommenttinne pykälästä ja säännöskohtaisista perusteluista: Sosiaalihuoltolaki 30 a