Sandra, 68 v., rehtori eläkkeellä ja Jose, 68 v., eläkeläinen, Brasilia

Miten koronavirus on vaikuttanut kotimaassasi? Brasilia on hyvin kahtiajakautunut maa. Koronavirus on vaikuttanut raskaasti maan talouteen ja ihmisten elämään, ja vaikeuttanut äärimmäisesti köyhien elämää.  Moni kamppailee toimeentulon kanssa, eikä maan tarjoama pieni sosiaaliturva tavoita kaikkia tai riitä peruselämiseen. Koronakuolemia on etenkin köyhässä osassa Brasiliaa eikä terveydenhoito pysty vastaamaan kriisiin. Tietyt osat Brasiliassa elävät myös turismista,

Stella, 68 v., rehtori eläkkeellä, Kamerun

Miten koronavirus vaikuttaa kotimaahasi? Koronavirus on vaikuttanut syvästi maan talouteen sekä ihmisten sosiaaliseen elämään ja koulutukseen. Maassamme ihmiset kamppailevat toimeentulon kanssa. Miten arki sujuu tällä hetkellä? Käytämme arjessa kasvomaskia ja käsidesiä.  Ihmiset tuntuvat muukalaisilta, koska joudumme pidättäytymään sosiaalisista kontakteista ja pitämään turvaväliä. Tuntuu vaikealta, koska ei voi halata läheisiä ihmisiä tai mennä tervehtimään sairastuneita läheisiä.

Zahra, 70 v., eläkeläinen yrittäjä, Kenia

Miten koronavirus on vaikuttanut kotimaahasi? Kaupunginosani on suljettu ja kaikki on kiinni. Ihmisillä on mittavia toimeentulo-ongelmia, varsinkin perheillä, joilla ei ole ulkomailla asuvia sukulaisia, jotka voivat auttaa. Poliisit vartioivat, että ihmiset pysyvät kotona. Ulkona on terveydenhoidon henkilöitä, jotka tarkistavat mittareiden kanssa, onko sinulla kuumetta. Miten arki sujuu tällä hetkellä? Arki on vaikeaa, koska kodin ulkopuolella

Aino, Leena ja Arvi

Ilolansalon asukkaat kertovat, kuinka ajan saa kulumaan poikkeusaikoina. Aino Lehtinen on pyörätuolissa. Ennen eristystä poika kävi lähes päivittäin kävelyttämässä käytävällä. Viimeiset pari kuukautta kävelyharjoitukset ovat jääneet. ”Kyllä lapset soittavat päivittäin. Risto soittaa kolme kertaa päivässä; olenko syönyt aamupalan, lounaan ja päivällisen. Hän on pitänyt huolta ja tuonut kauppakassin ulkoovelle. Hienoa, että lapset pitävät huolta, vaikka

Eeva-Liisa ja Esko

Ilolansalon asukkaat kertovat kuinka ajan saa kulumaan poikkeusaikoina. ”Ilolansalon aamuinfo on tärkeä virike päivässä, etenkin nyt kun kaikki muu toiminta on hetkeksi pois käytöstä. Siellä näkee ihmisiä. Täytyy vaan huolehtia käsien hygieniasta ja pitää turvaväli”, Eeva-Liisa Kantola muistuttaa. Usein aamun kysymyksistä jää jokin asia mietityttämään ja Eeva-Liisa hakee siitä lisää tietoa internetistä. Siinä menee nopeasti

Kyllit

Kysyimme Kylleiltä (Minna, Satu ja DigiKylli), miltä heidän työnsä on näyttäytynyt poikkeuksellisena keväänä, ja miten he ovat ylläpitäneet työhyvinvointia. Olosuhteisiin nähden olemme jaksaneet hyvin. Huumori jeesaa ja se, että kollegan kanssa työ on mutkatonta. Asioista voidaan puhua, koski ne mitä tahansa ja uuttakin pystytty kehittelemään. Pyrimme pitämään positiivisen ja iloisen fiiliksen. SenioriVerkko toimii jo pääasiassa verkossa,

Mitä kuuluu, Suvi?

Vanhustyön Trainee

Mitä kuuluu? on Vanhustyön Traineen juttusarja, jossa vanhustyötä tekeviltä nuorilta aikuisilta kysytään heidän kuulumisiaan ja ajatuksiaan. Toisessa osassa haastatellaan Suvia, joka oli mukana Vanhustyön Trainee -ohjelmassa vuonna 2016. Mitä sinulle kuuluu?Minulle kuuluu hyvää. Odottelen kesälomaa ja nautin alkukesän lämmöstä. Mikä on sinun työnkuvasi?Olen ohjaajana kehitysvammaisten ryhmäkodissa. Työni on ohjaustyötä, johon kuuluu kehitysvammaisten tukeminen heidän päivittäisissä tehtävissään. Huolehdin

Korona muutti lapsiperheen ja isovanhempien yhteydenpitoa – vai muuttiko sittenkään?

Meillä isovanhemmat ovat lähellä, toiset 2 km päässä ja toiset naapurikaupungissa n 15 km päässä. Molemmat ovat alusta saakka olleet tiivis osa lastenlastensa elämää. Lisäksi lähisuvussa on monia muitakin edeltävän sukupolven edustajia, joiden kanssa yhteyttä normaalisti pidetään, jos ei viikottain, niin ainakin kerran kuussa. Arjen videopuhelut tärkeitä Pojat (8 ja 3 -vuotiaat) ovat jo rutinoituneita

Kuulumiset vaihdetaan puhelimessa

Aiemmin olen soittanut äidilleni aina iltaisin, mutta nyt korona-aikana olen soittanut hänelle aamuin illoin. Aamupuhelussa käydään läpi päivän suunnitelmia ja illalla sitten jutellaan, mitä kaikkea tuli tehtyä ja nähtyä. Puhelut saattavat kestää tunninkin. Välillä on lyhyitäkin puheluita, varsinkin jos äiti sattuu katsomaan tv:stä jotain hyvää ohjelmaa. Onneksi veli asuu lähellä, ja hän pitää äidistä huolta.

Se mikä ei tapa, se vahvistaa (tai ahdistaa)

Olen jälleen kerran käynyt ruokakaupassa ja apteekissa yli 80-vuotiaiden vanhempieni puolesta. Desinfioinut käteni joka välissä. Jättänyt kauppakassit ovelle ja siirtynyt itse monen metrin päähän käytävällä. Kaikista varotoimista huolimatta pelkään, että jollakin tavalla mukanani heidän luokseen pääsee kulkeutumaan mukana koronavirus, joka melko varmasti olisi heille kohtalokas. Pelko ja huoli painavat mieltäni. Vanhempani avaavat oven Ainoissaan ja