Sanat ja kieli, joita käytämme, luovat aina todellisuutta ja muovaavat käsitystämme asioista. Näin tapahtuu usein myös ilman, että huomaamme sitä. Mitä välittäminen tarkoittaa, mitä se on? Pyöritelläänpä asiaa hiukan sanojen avulla. Välittämisen päivänä puhuttiin tänäkin vuonna ihmisten välisestä kohtaamisesta ja siitä, millaisin tavoin osoitamme välittävämme toisesta ihmisestä. Välittämisen päivän tarkoitus on yksinkertainen: kannustaa meitä välittämään

Tuulikki asuu yksin kerrostalokaksiossaan. Arki rullaa tuttuun tapaan rauhallisen verkkaisesti. Päivät kuluvat television ja keittiön pöydän ääressä sukkaa kutoen, kylpyhuoneen ja sängyn väliä kulkiessa. Älypuhelinta tai tietokonetta Tuulikilla ei ole. Elämänpiiri on pienentynyt, kun liikkuminen kodin ulkopuolella on jäänyt kipeän lonkan ja koronan takia. Ainoa poika asuu ulkomailla ja pitää harvakseltaan yhteyttä kesälomallaan ja joulun

Hyvinvointi syntyy systeemisen järjestelmätason ja ihmisen elämysmaailman vuorovaikutuksessa Sosiaalisen laadun viitekehyksen mukaan hyvinvoinnin toteutuminen edellyttää sosioekonomista turvallisuutta, sosiaalista osallisuutta, sosiaalista valtaistumista ja yhteiskunnan eheyttä. Yhteiskunnan sosiaalinen laatu määritellään kansalaisten mahdollisuuksina osallistua yhteisöjensä sosiaaliseen ja taloudelliseen elämään tavoilla, jotka edistävät heidän hyvinvointiaan ja yksilöllisten voimavarojensa käyttöä omaksi ja yhteiskunnan hyväksi.  Yhteiskunnan sosiaalisen laadun ulottuvuuksiin panostamalla edistetään

Ikääntyminen koskettaa meitä kaikkia. Väestö ikääntyy ja pian suomalaisista joka neljäs on yli 65-vuotias. Mitä se vaatii yhteiskunnalta, ympäristöltä ja ennen kaikkea meiltä jokaiselta? Vastuu ”onnistuneesta ikääntymisestä” on meidän kulttuurissamme vahvasti omissa käsissämme, niin hyvässä kuin pahassa. Miten varaudun vanhuuteen? Riittääkö, että pidän yllä omaa toimijuuttani ja osallisuuttani, panostan omaan hyvinvointiini ja ihmissuhteisiini? Milloin annan

Moni suomalainen on nyt syksyn tullen joutunut miettimään miten koronaviruksen uuteen tulemiseen pitäisi suhtautua. Pidänkö kasvomaskia kylillä käydessäni? Kädet tietysti pestään ja desinfioidaan joka välissä, se opetus on tarttunut monilla jo selkäytimeen. Osaamme nyt myös yskiä ja aivastella oikein. Mutta flunssakausi on alkamassa ja nenät nöhisevät vähän joka toisella. Pitäisikö taas eristäytyä ja varautua pahimpaan?

Tänä keväänä, korona-aikaan, ovat poliisille tulleiden kotiväkivaltaan liittyvien ilmoitusten määrät lisääntyneet. Oman arviomme mukaan myös vanhoihin ihmisiin kohdistuva välivalta ja kaltoinkohtelu on lisääntynyt. Koti ei ole jokaiselle meistä turvallinen paikka. Joillekin se on pelon, turvattomuuden ja ahdistuksen tunteen pesäke.

Ihan ensimmäisenä ei cheerleadereista tulisi mieleen vanhemmat rouvasihmiset tai iäkkäät miehet. Mutta omin silmin nähtynä tuoli-cheerleading-konsepti näyttää todellakin toimivan! Värikkäitä pompomeja (niitä huiskuja) heiluttavat rollaattoreilla paikalle tulleet vanhat rouvat muuttuvat innokkaiksi cheerleaderiksi päästyään vauhtiin. Innostuneet kannustushuudot kajahtavat Helander-kodissa ”He-lan-der go-go-go!” Helsinki Athletics Cheerleaders HAC ry on helsinkiläinen kilpa-cheerleadingin erikoisseura, jonka lajeja ovat cheerdance ja cheerleading.