On täydenkuun juhla, kaikilla myanmarilaisilla on kolme vapaapäivää. Naisilla on poskillaan keltaisella maalilla tehdyt ympyrät, lasten nenälläkin on herttainen täplä. Kultaisen Swedagon-pagodin alueelle Yangonissa tungeksiin ainakin 50 000 ihmistä. Pieniä alakouluikäisiä lapsimunkkeja kaapuineen, ajettuina päineen ja kulhot käsissään näkyy joukossa. (Munkit eivät muuten kerjää, vaan heille annetaan). Buddhalaisuus näyttää täällä monia kasvojaan, rauhallisia, mutta myös

”Ei oo mulla lehmää eikä lammasta, eikä suussa yhtään hammasta”, kertoo vanha laulu. Tosiaan, vuonna 1960 meitä yli 65-vuotiaita oli Suomessa kaksisataa tuhatta ja kunkin suussa oli keskimäärin yksi hammas. Kaksisataa tuhatta hammasta hoidettavana! Hampaattomia oli nuoremmissakin ikäluokissa eikä täysi hammasproteesi ollut harvinaisuus edes rippikouluikäisillä. Hammashoito taisi olla aika alkeellista ja hammaslääkäreitä vähän, oliko edes

Lokakuun alussa vietettiin järjestöjen päivää sekä kansalaisvaikuttamisen pioneerin Miina Sillanpään liputuspäivää. Miina otti rohkeasti ja väsymättömästi kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin ja puolusti heikommassa asemassa olevia kansalaisia. Koska järjestöille kansalaisvaikuttaminen ei ole vain yksi juhlapäivä vuodessa vaan osa niiden arkea, päätin tutkailla Valli ry:n jäsenyhteisöjen organisaatioidentiteettiä kansalaisvaikuttamisen ja Miina Sillanpään hengessä. Kahden järjestöpohjaisen vanhuspalveluita tuottavan organisaation identiteettiä

Vastavuoroinen auttaminen lisää turvallisuuden tunnetta Viime aikoina on noussut esiin ikäviä uutisia liittyen ikääntyvien ihmisten hoivaan ja palvelunsaantiin.  Suurin osa ikääntyvistä ihmisistä asuu edelleen omatoimisesti ja mielekkäästi kotonaan saaden tarvittaessa apua läheisten ihmisten verkostolta, jolle he myös vastavuoroisesti toimivat avun lähteenä.  Omaisten ja naapurien muodostama vertaisauttaminen on yleistä, ja sitä kannattaa tietoisesti vahvistaa. Monesti ystävällinen

Yksilöllistä ja hyvää hoitoa Kymijoen Hoivassa Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super ja LA Carita- säätiö myönsivät maaliskuussa tunnustuspalkinnon 44 vuotta toimineelle Kymijoen Hoiva ry:lle asukkaiden yksilöllisestä ja hyvästä hoidosta. – Kun ihminen muuttaa meille, otamme hänen historiansa huomioon.  Uuden asukkaan eletty elämä kiinnostaa häntä hoitavia henkilöitä, sanoo Kymijoen Hoivan toiminnanjohtaja Anu Pöllänen. Pyydämme läheisiä kirjoittamaan meille

Sotesta on käyty keskustelua runsaasti viime aikoina, viime vuosina, ja kiitettävästi on otettu kantaa ja kommentoitu erilaisia aiheeseen liittyviä malleja, ehdotuksia ja lakiluonnoksia. Viime viikkoina julkisuudessa esiin nousseet hoivapalveluiden epäkohdat ovat erittäin surullisia, myös suuttumusta herättäviä, erityisesti palveluja tarvitsevien vanhojen ihmisten kannalta, mutta huonolaatuiset palvelut pilaavat myös koko toimialan mainetta. Tällaiselle toiminnalle on nyt saatava